Arvot, sukupuoli ja vanhempien koulutustausta vaikuttavat nuorten kiinnostukseen eri aloja kohtaan

Nuorten mielestä kiinnostavimpia aloja (2023) ovat terveydenhuolto, matkailu- ja ravintola-ala, taide-, kulttuuri- sekä kaupan ala. Vähiten kiinnostavimmat alat vastaajien mukaan olivat kirkollinen työ, kiinteistöalan palvelut ja siivous, julkishallinto, vakuutusala, energiateollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus. Huolestuttavaa muutosta on kuitenkin tapahtunut terveydenhuollon kohdalla, jossa nuorten kiinnostus alaa kohtaan oli hiipunut kahdessa vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä (2021: 29 % harkitsi alaa, 2023: 22 %).

Lue tiedote kyselytutkimuksen tuloksista 2023

Taulukoita ja yhteenvetoja kyselytutkimuksesta 2023

Tallenne Tulevaisuusraportin paneelikeskustelusta 2023

’

Nuorten huolet työelämästä

Kolmannes yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan itselle liian raskasta. Työelämän raskautta pelkäävien nuorten osuus on kasvanut neljänä peräkkäisenä vuotena. Nuoria huolettaa eniten työtulojen riittämättömyys, kiinnostavan työn löytyminen ja omien voimavarojen riittävyys. Tuloksien valossa myös omien vanhempien kautta saatu käsitys työelämästä lisää nuorten epävarmuutta omasta tulevaisuudesta.

Nuorten huolet – tulokset 2023

’

Kiinnostus yrittäjyyteen

Vuoden 2023 kyselyssä vastaajista 40 % totesi, että ”voisin toimia yrittäjänä”. Vastaajista 23 % valitsi väittämän ”aion perustaa yrityksen”.

Kiinnostus yrittäjyyteen – tulokset 2023

Nuoret tahtovat yhdenvertaisen ja turvallisen työelämän – pelko työelämän kuormittavuudesta kasvussa

Epävarmuuden ja etätyön keskellä näkyy nuorten toive vakaudesta ja turvallisuudesta. Tärkeimmät tekijät tulevaisuuden alaa valitessa ovat tutkimuksen mukaan kohtuulliset työajat, turvallinen ja viihtyisä ympäristö sekä hyvät työkaverit ja johtajat. Lähes 90 % nuorista kertoo haluavansa tehdä töitä ympäristössä, jossa kaikkia ihmisiä arvostetaan ja kohdellaan yhdenvertaisesti. Tutkimuksesta selviää myös, että epävarmuus työelämää kohtaan on kasvussa. Nuorista 32 % pelkää työelämän olevan liian raskasta, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2020.

Tiedote: Nuoret haluavat työelämältä turvallisuutta

Tiedote: Nuoret janoavat talousosaamista

Nuorten tulevaisuusraportti 2022: keskeiset tulokset

Nuorten tulevaisuusraportti 2022: ratkaisumme

Vuonna 2021 vastanneista 56 prosenttia nuorista odotti innolla työelämään pääsyä ja 65 prosenttia nuorista aikoi hakea kesätöihin. Kasvuympäristö vaikutti alojen vetovoimaan. Kaupunkilaisnuorilla korostuivat pankki- ja vakuutusala sekä kulttuuri ja viihde. Maaseudun nuorilla korostuivat taas maa- ja metsätalousalat, metsäteollisuus sekä logistiikka ja huolinta.

Tyttöjen ja poikien urahakuisuus oli samalla tasolla. Kuitenkin tytöt olivat selvästi sitoutuneempia panostamaan opiskeluun menestyäkseen työelämässä kuin pojat.

Nuorten tulevaisuusraportti 2021

Minne suunnataan, kun koulu loppuu?

Laaja selvitys nuorten asenteista eri jatko-opintopaikkoja kohtaan, mitkä asiat valintoihin vaikuttavat ja mistä paikoista ja kanavista nuoret hakevat tietoa opiskeluvalintoihin.

Nuorten tulevaisuusraportti 2020

Sijoittaminen kiinnostaa poikia, oman talouden hallinta tyttöjä

Nuoret ovat kiinnostuneita opiskelemaan nykyistä enemmän taloussisältöjä koulussa. Vuoden 2020 kyselyn mukaan yläkoululaisista jopa 35 prosenttia haluaisi opiskella koulussa enemmän säästämistä ja sijoittamista. Talouden sisällöissä on nähtävissä selvästi sukupuolittuneet kiinnostuksen kohteet: pojat ovat kiinnostuneempia liiketoiminnasta ja yrittäjyydestä, kun taas tyttöjä kiinnostaa poikia enemmän vastuullisuus ja ympäristöystävällisyys.

Lue uutinen tuloksista

Nuoret: Työelämässä mättää vaikeus päästä töihin

Positiivisen asenteen ja toiveikkuuden lisäksi nuoret tarkastelevat työelämää myös kriittisesti. Eri ikäiset ja eri kouluissa opiskelevat nuoret nostavat erilaisia näkökulmia työelämän varjopuolista esille. Yläkouluikäiset suhtautuvat työelämään kaikkein positiivisimmin – heidän on myös vaikein nimetä mitään erityistä, mikä työelämässä mättäisi. Ammatillisilla opiskelijoilla sen sijaan on suurimpana huolenaiheena työpaikkojen puute ja lukiolaisilla töihin pääsyn vaikeudet. Palkka huolettaa tasaisesti kaikkia ikäryhmiä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 11 335 yläkoululaista ja toiseen asteen opiskelijaa. Tulokset nuorten työelämäajatuksista ovat hyvin samankaltaisia, mitä selvisi YTK-Yhdistyksen Tulevaisuudenpeloton-tutkimuksessa, johon vastasi yli 2 000 nuorta.  YTK:n tutkimuksen mukaan nuoria huolettaa tulevassa työelämässä eniten työttömyys ja liian pieni palkka.

Lue koko uutinen

Tietoa nuorten talousosaamisesta

Kyselyn tavoitteena oli ymmärtää nuorten talousosaamisen
tasoa ja asenteita. Kyselyyn vastasi yhteensä 648 nuorta.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yläkoulussa, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat nuoret.

Talousasiat kiinnostavat nuoria. Yli puolet (57%) nuorista on kiinnostunut talousasioista ja lähes puolella (48%) on säästöjä tai sijoituksia. Enemmistö nuorista myös hoitaa raha-asiansa itse. Erityisesti näin on poikien ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevien kohdalla.

Nuoret haluavat paremmat taloustaidot. Selvä enemmistö nuorista kaipaisi nykyistä parempia taloustaitoja. Kolme neljästä (76%) nuoresta haluaisi parantaa omaa talousosaamistaan. Erityisesti parempia taloustaitoja kaipaavat lukiolaiset. Samaan aikaan merkittävä osa (89%) nuorista nostaa taloustaitojen opettamisen tärkeäksi tehtäväksi  suomalaiselle koululle.

Koulu on se paikka, jossa taloustaitoja halutaan oppia. Vain viidennes (21%) nuorista toteaa koulun tarjoavan tällä hetkellä riittävät talousosaamisen valmiudet. Talousosaaminen jää nuorten mielestä selvästi jälkeen muista koulun opettamista taidoista. Sekä nuoret että opettajat jakavat yhtäläisen näkemyksen ja toiveen koulun roolin kasvattamisesta talousosaamisen tuottajana. Nuoret toivovat taloustaitojen opetuksessa aineiden välistä yhteistyötä, sillä vain
neljännes (26%) haluaisi taloustiedon omaksi oppiaineeksi.

Nuorten talousosaaminen 2018: tulokset lukuina ja graafeina