Miltä tuleva työelämä näyttää nuorten silmissä kevään 2024 kyselyn perusteella?
Lauri Vaara, Nuorten NYT: ”Rima työelämään näyttäisi nuorten silmissä nousseen. Tuloksissa tämä näkyy siinä, että aiempaa harvempi odottaa innolla työelämää ja yhä useampi pelkää työelämän olevan liian kuormittavaa. Vuonna 2018 nuorista 82 % kertoi odottavansa innolla työelämää, mutta tänä vuonna näin vastasi vain 53 %. Toisaalta kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on edelleenkin vahvistunut ja nuoret myös luottavat enemmän omiin valmiuksiinsa pärjätä työelämässä.”
Huoli työelämän kuormittavuudesta jakaa kantoja eri sukupuolten kesken. Mistä tämä voisi johtua?
Touko Niinimäki, Helsinki Pride -yhteisö: ”Tulokset peilaavat muun muassa THL:n Kouluterveyskyselyiden vastaavanlaisia havaintoja siitä, että sateenkaarinuoret voivat huonommin cisheteronuoriin verrattuna. Stressi siitä, ettei syystä tai toisesta uskalla tai pysty olemaan oma itsensä, kuormittaa monia sateenkaarinuoria arjen eri tilanteissa, kuten työpaikoilla.
”Jatkuva itsensä piilottaminen ja ulkopuolisuuden kokemukset vaikkapa kollegoiden kesken lisäävät erityisesti sosiaalista ja henkistä kuormitusta. Tämä haittaa työn varsinaisia tavoitteita, kuten työssä hyvin suoriutumista. Tytöt, tytöiksi oletetut ja feminiinisiä piirteitä omaavat kohtaavat keskimääräistä useammin esimerkiksi vähättelyä, häirintää ja ahdistelua, mikä varmasti näkyy erilaisten työtilanteiden, kuten asiakastyön merkittävämpänä kuormittavuutena.”
Ovatko pandemia ja globaalit kriisit vaikuttaneet nuorten työelämäodotuksiin verrattuna aikaisempiin vuosiin?
Lauri: ”Meidän tulevaisuusraporteissamme pandemiavuodet näkyvät selvästi. Juuri vuosien 2020-2021 kohdalla nähdään eniten laskua nuorten myönteisessä suhtautumisessa työelämään. Muista tutkimuksista on selvinnyt, että nuorten usko erityisesti maailman tulevaisuuteen on heikentynyt selvästi. Tämän kehityksen taustalla voidaan nähdä globaaleja kriisejä, jotka luovat turvattomuuden ja epävarmuuden kokemuksia.”
Tulevaisuusraportissa korostuvat sukupuolien väliset erot työelämäodotuksissa ja -arvoissa. Mitkä tekijät selittävät näitä eroja ja miten työpaikat voisivat paremmin huomioida aihetta?
Touko: ”Vastauksissa esiin tulleet arvoerot kuvastavat nuorten aikuisten välisiä eroja suhtautumisessa arvoliberaaleihin teemoihin. Mitä enemmän pystytään tasoittamaan eriytymistä sukupuolen perusteella jo varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta alkaen, sitä tehokkaammin pystytään vaikuttamaan arvojenkin polarisaatiokehityksen sukupuolittuneisuuteen. Tärkeitä näkökulmia ovat esimerkiksi tunne- ja turvataitokasvatuksen sukupuolisensitiivinen painottaminen.”
”Työpaikkojen osalta kyse on usein standardien asettamisesta, erityisesti johdon esimerkistä lähtien. Mitä useampi työnantaja panostaa sosiaalisesti ja henkisesti turvallisempien tilojen luomiseen, sitä enemmän luodaan käytännön ymmärrystä, halua ja konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi koko työyhteisössä. Tähän kokonaisuuteen liittyy vaikkapa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, koulutukset henkilöstölle ja johtajille, sekä työntekijöiden kanssa yhdessä laaditut turvallisemman tilan periaatteet.”
Millaisia kokemuksia nuorilla on ensimmäisistä työpaikoista ja TET-harjoitteluista?
Lauri: ”Nuorten kokemukset TET-jaksoista sekä kesätöistä ovat olleet meidän kyselyjemme perusteella varsin myönteisiä ja merkityksellisiä. Huomioitavaa esimerkiksi tämän vuoden tulevaisuusraportin tuloksissa on kuitenkin se, että vain puolet koki saaneensa riittävästi kannustusta kesätöissä. Tämä näkyi erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten ja sukupuoleltaan ”muut”-kategoriaan kuuluvien nuorten kohdalla.”
”Tavoitteen tulee olla, että jokainen nuori taustoista riippumatta kokisi saavansa riittävästi ohjausta ja kannustusta työpaikalla. Tulosten valossa etenkin työpaikan sosiaaliseen ympäristöön ja kulttuuriin tulisi kiinnittää huomiota.”
Miten yhteiskunnallinen eriytyminen näkyy nuorten suhtautumisessa työelämään? Miten osallisuutta voitaisiin vahvistaa?
Lauri: ”Tulevaisuusraportissa näemme eriytymiskehitystä nuorten arvoissa, osallisuudessa ja yhteenkuuluvuuden kokemuksissa. Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksilla oli merkittävä yhteys työelämäodotuksiin, tulevaisuususkoon sekä kesätöihin hakeutumiseen. Onkin mielenkiintoista miettiä, miten kouluissa voitaisiin vahvistaa osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia kehittämällä työelämä- ja yrittäjyysopetusta. Kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan kuitenkin yhdistää hyvinkin eritaustaisia nuoria.”
Touko: ”Mitä enemmän nuoret eriytyvät toisistaan, esimerkiksi sukupuolen ja sosioekonomisen aseman perusteella, sitä enemmän nähdään vastakkainasetteluja ja syrjintää. Jos eriarvoistaviin yhteiskunnallisiin kehityssuuntiin ei puututa laaja-alaisesti esimerkiksi kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän osa-alueilla, syventyvät arvoihin perustuvat ja mahdollisuuksien kuilut nuorten välillä, jolloin jokaisen pahoinvointi lisääntyy eri tavoin.”
”Nuorten osallisuuden vahvistaminen työelämässä vaatii ensisijaisesti normikriittisyyttä työnantajien puolelta. Pitää ensinnäkin olla dataa siitä, miten eri taustamuuttujat, kuten esimerkiksi sukupuoli, vaikuttavat nuorten lähtökohtiin, kokemuksiin ja erilaisiin todellisuuksiin. NYTin tulevaisuusraportti on hyvä esimerkki sellaisen tiedon keräämisestä ja sen sanallistamisesta! Tiedon pohjalta kannattaa kysyä nuorilta itseltään, miten he toivoisivat itseään osallistettavan, millaisia muutoksia he mahdollisesti toivoisivat työyhteisön toimintatapoihin, ja mikä saa heidät tuntemaan olonsa tervetulleiksi ja turvalliseksi sosiaalisissa tilanteissa, kuten työkavereiden kanssa käytävissä kahvipöytäkeskusteluissa ja työn suorittamisessa.”
”Lisäksi voi aina kääntyä asiantuntijoiden puoleen, jotka kouluttavat ja muilla tavoin sparraavat esimerkiksi yhdenvertaisemman työelämän rakentamisessa. Tätä työtä me teemme esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisössä Sense of Belonging -hankkeessa. Saa siis olla yhteyksissä, jos haluaa kehittää oman työyhteisön sateenkaarikäytäntöjä ja muuta turvallisemman tilan sekä toiminnan toteuttamista!”
Lue lisää:
Uutinen Nuorten tulevaisuusraportin tuloksista 2024
Yhdenvertaisuus työelämässä – Helsinki Pride -yhteisön Sense of Belonging -hanke
Lauri Vaara, erityisasiantuntija, Nuorten NYT -järjestö
Touko Niinimäki, Helsinki Pride -yhteisö
Haastattelu: Kaisa Huikuri
–
Lisää luettavaa uutishuoneesta