Arkistot: Blogit

Kesätöiden kautta nuori pääsee hankkimaan rahaa ja arvokasta kokemusta työelämästä, joka tutkitusti auttaa kiinnittymistä työelämään myöhemmin. Jos kesätyöpaikan saanti on kuitenkin kiven alla, voi kesäyrittäjäksi ryhtyminen avata ovet työelämään.

Nuorten kiinnostus sijoittamiseen lisää ymmärrystä taloudesta – Sijoitusrintamalla tapahtuu kummia. Viimeisimpänä esimerkkinä Nokian osakkeiden nopea nousu, joka yllätti itse yhtiönkin.

Sijoitusrintamalla tapahtuu kummia. Viimeisimpänä esimerkkinä Nokian osakkeiden nopea nousu, joka yllätti itse yhtiönkin. Asialla olivat keskustelupalsta Redditin Wallstreetbets-nimisen kanavan piensijoittajat, jotka ovat löytäneet piensijoittajien joukkovoiman ja käyttävät sitä, milloin kostoon, milloin silkkaan hauskanpitoon. Puhutaan meemiosakkeista. Meemit ovat tunnettu osa internetin keskustelukulttuuria, ja niitä käyttivät alunperin erityisesti nuoret. Meemi voi olla vaikkapa kuva tai hokema, jota levitetään ja kopioidaan. Nyt meemi voi olla myös osake. Meemiosakkeiden lisäksi puhutaan myös somesta tutusta FOMO:sta, eli Fear of Missing Out -ilmiöstä, joka ohjailee piensijoittajien kaupankäyntiä. 

Nuoret kokevat nykypäivänä työnhaun haastavaksi. Talous ja nuoret TATin tulevaisuusraportista (2020) selviää, että 82 % yläkoululaisista odottaa kuitenkin innolla työelämään pääsyä. Tutkimuksen mukaan työelämä kiinnostaa nuoria jo varhain, mutta tietoa työelämästä kaivataan lisää.

Nuoret kokevat nykypäivänä työnhaun haastavaksi. Talous ja nuoret TATin tulevaisuusraportista (2020) selviää, että 82 % yläkoululaisista odottaa kuitenkin innolla työelämään pääsyä. Tutkimuksen mukaan työelämä kiinnostaa nuoria jo varhain, mutta tietoa työelämästä kaivataan lisää.

Koronakriisin on sanottu aiheuttavan samanlaisia vaikutuksia kuin 90-luvun lama aiheutti. Laman yhteydessä leikkauksia kohdistui erityisesti nuoriin, ja sillä oli pitkäaikaisia vaikutuksia. Nuorisotyöttömyys oli koko 90-luvun ajan korkealla ja tarve psykiatrisille palveluille kasvoi hurjasti. On sanomattakin selvää, että samaan tilanteeseen ei haluta enää joutua.

Kuuntelin yhden valtakunnan päämedian podcastia, jossa puitiin BlackLivesMatter -liikettä ja asiaan reagoimista Suomessa. Podcastin toimittajan arvion mukaan Suomella menee aika hyvin, koska hänestä täällä ei ole yhtä paljon rasismia kuin Yhdysvalloissa. Tämä tuntuu olevan suhteellisen yleinen ajattelutapa, muttei erityisen kestävä. Kun osa väestöstä ei saa yhdenvertaista kohtelua ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia, asiaa ei kannata jäädä vaan hymistelemään, etenkin kun tilanne näyttäytyy yhteiskunnan rakenteissakin, kuten esimerkiksi koulutuksessa.

Selvityksessä tulee esille myös syrjintä oppilaanohjauksessa ja ohjatessa suomea hyvin puhuvia lapsia S2-opintoihin. Kyse on siitä, että mahdollisuudet toimia tässä yhteiskunnassa eivät ole kaikille yhtä hyvät eikä asiaa aina tiedosteta. Tällaista yhteiskunnan instituutioissa piilevää rasismia kutsutaan rakenteelliseksi rasismiksi, ja sen yleisyydestä eri vähemmistöille on viime vuosilta muitakin tutkimuksia. Mitä asialle voi sitten tehdä esimerkiksi oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa?

Suurin osa suomalaisista nuorista ajattelee, että yrittäjämäistä asennetta ja taitoja tarvitaan kaikessa työssä. Asenne työelämää kohtaan on valoisa – lähes 90 prosenttia nuorista on innostunut työelämään siirtymisestä. Nämä asiat selviävät tänään julkaistusta Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston toteuttamasta Nuorisobarometri 2019 -tutkimuksesta.

Useampi kuin kolme neljästä nuoresta on sitä mieltä, että yrittäjyys yleistyy tulevaisuudessa. Tämä on selkeä viesti tulevaisuuden työelämästä – entistä useampi työllistää jatkossa itsensä yrittäjämäisesti, tai on ainakin henkisesti siihen valmiimpi kuin aiemmin