/ Blogi

Meemiosake, FOMO ja väärintulkitut twiitit – nuoret innostuivat sijoittamisesta ja tuovat siihen omat lisämausteensa

Sijoitusrintamalla tapahtuu kummia. Viimeisimpänä esimerkkinä Nokian osakkeiden nopea nousu, joka yllätti itse yhtiönkin. Asialla olivat keskustelupalsta Redditin Wallstreetbets-nimisen kanavan piensijoittajat, jotka ovat löytäneet piensijoittajien joukkovoiman ja käyttävät sitä, milloin kostoon, milloin silkkaan hauskanpitoon. Puhutaan meemiosakkeista. Meemit ovat tunnettu osa internetin keskustelukulttuuria, ja niitä käyttivät alunperin erityisesti nuoret. Meemi voi olla vaikkapa kuva tai hokema, jota levitetään ja kopioidaan. Nyt meemi voi olla myös osake. Meemiosakkeiden lisäksi puhutaan myös somesta tutusta FOMO:sta, eli Fear of Missing Out -ilmiöstä, joka ohjailee piensijoittajien kaupankäyntiä. 

Abstract financial graph with up trend line candlestick chart in stock market on blue colour background

Sijoitusrintamalla tapahtuu kummia. Viimeisimpänä esimerkkinä Nokian osakkeiden nopea nousu, joka yllätti itse yhtiönkin. Asialla olivat keskustelupalsta Redditin Wallstreetbets-nimisen kanavan piensijoittajat, jotka ovat löytäneet piensijoittajien joukkovoiman ja käyttävät sitä, milloin kostoon, milloin silkkaan hauskanpitoon. Puhutaan meemiosakkeista. Meemit ovat tunnettu osa internetin keskustelukulttuuria, ja niitä käyttivät alunperin erityisesti nuoret. Meemi voi olla vaikkapa kuva tai hokema, jota levitetään ja kopioidaan. Nyt meemi voi olla myös osake. Meemiosakkeiden lisäksi puhutaan myös somesta tutusta FOMO:sta, eli Fear of Missing Out -ilmiöstä, joka ohjailee piensijoittajien kaupankäyntiä. 

Keskusteluun on noussut myös eri julkisuuden henkilöiden yksittäisten twiittien kyky heiluttaa osakekursseja. Tästä hyvänä esimerkkinä on tammikuinen Teslan toimitusjohtaja Elon Muskin twiitti, jossa hän hehkutti Signal-viestipalvelua. Twiitin seurauksena muidenkin Signal -nimisten yrityksen osakkeiden arvo kasvoi räjähdyksenomaisesti. 

Ennätysmäärät uusia nuoria sijoittajia

Kolmas kesän aikana esiin noussut ilmiö ovat Robinhoodilaiset, jotka ovat sijoittamisesta innostuneita tavallisia nuoria amerikkalaisia aikuisia, joilla useammalla ei ole aiempaa kokemusta sijoittamisesta. Nimensä joukko on saanut Robinhood-kaupankäyntialustasta, joka on yksi monista mobiilisovelluksista, joiden avulla voi käydä osakekauppaa missä ja milloin vain.  Samanlaista nuorten ja kokemattomien sijoittamisintoa on havaittu ympäri maailman: Esim Suomessa nuorten suosiossa olevan Nordnetin asiakkaiden kauppamäärät nousivat maaliskuussa 255 prosenttia edellisvuoteen nähden 

Syitä näihin sijoittamisen täysin uusiin ilmiöihin on etsitty koronan tuomasta jatkuvasta kotonaolosta ja tylsistymisestä, kurssiromahduksesta maaliskuussa ja toisaalta myös markkinoiden nopeasta toipumisesta ja pikakiidosta ylöspäin.  

Nuorten kiinnostus sijoittamiseen lisää ymmärrystä taloudesta

Mitä tästä kaikesta sitten pitäisi ajatella? Ammatikseen sijoittavat paheksuvat markkinoiden lainalaisuutta rikkovaa holtitonta uutta voimaa, ja vielä toistaiseksi rikastuminen on ollut enemmän sattumaa ja seurausta jostain ilmiöstä, kun itse tarkoitus. Pelätään myös ylikuumentuneiden markkinoiden romahtamista ja tavallisten ihmisten rahanmenetystä.  

Minä väitän, että ilmiössä on enemmän hyötyjä kuin haittoja. Sijoittaminen on vuosikymmeniä nähty vain rikkaiden ja asioihin perehtyneiden harrastuksena. Sijoittamisen aloittaminen, oli syy mikä tahansa, opettaa väkisinkin jotain taloudesta. TATin Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta selvisi että 53 % lukiolaisista haluaisi opiskella sijoittamista osana lukio-opintoja (N = 1926). Nuorten kiinnostuminen talousasioista lisää kykyä oman talouden hallintaan. Matalan kynnyksen sijoittaminen voidaan nähdä jopa tasa-arvotekona.  

Nuorille on tarjolla maksuton Lukiolaisten sijoittajakoulu 

Myös koulutuksen tulisi ruokkia nuorten intoa aloittaa sijoittaminen, ja tarjota oikeellista tietoa sijoittamisesta, vastuullisuudesta ja sijoittamiseen liittyvistä riskeistä. TAT pilotoi parhaillaan Lukiolaisten sijoittajakoulun konseptia kuudessa eri lukiossa. Kurssi kestää koko lukion ajan, 2,5 vuotta, ja opiskelijat tapaavat opettajan johdolla kuukausittain. Kurssin aikana nuoret voivat halutessaan avata omat arvo-osuustilit. Näin lukioihin syntyy nuorten sijoittajien yhteisö, joka seuraa taloutta aktiivisesti ja jossa nuoret oppivat toisiltaan.  

Pilottiryhmien nopea täyttyminen osoittaa, että nuoria kiinnostaa sijoittaminen. Lukiolaisten sijoittajakoulu on elokuusta lähtien tarjolla kaikkien Suomen lukioiden käytettäväksi.