Lähipiirini on naureskellen seurannut vierestä raahatessani kasaa lehtiä ja kirjoja paikasta toiseen etsien sitä optimaalista hetkeä lukusessioon. Kohinan ja kiireen tunnun keskellä sellaista saa yleensä jonkin aikaa odotella. Aina on liian kylmä tai kuuma keskittymiseen. Kun omakin kyky keskittyä näyttää heikentyneen, tuoreet PISA-tulokset nuorten heikentyneestä sinnikkyydestä eivät yllättäneet.
”Ota itseäsi niskasta kiinni ja tee jotain asialle”, kuulen sisäisen ääneni kiivailevan, kunnes se taas hukkuu kohinaan. Sinnikkyyden vahvistaminen ei tunnu olevan erityisen helppoa tällaiselle keski-ikäisellekään. Silti tästä kumpuaa tärkeä ja lohduttava sinnikkyyteen liittyvä oivallus: jos jotain voi kerta poisoppia, niin sitä voi myös oppia – vahvistaa uudelleen, mikäli kyky on päässyt heikkenemään.
”Sinnikkyys on opittava taito: jos sen voi poisoppia,
niin sitä voi myös oppia.”
Vaikka sinnikkyydessä on jossain määrin kyse yksilöllisestä luonteenvahvuudesta, se on kuitenkin ennen muuta taito, jota kuka tahansa voi oppia. PISA-tulokset pistävätkin miettimään, miten lasten ja nuorten sinnikkyyttä voitaisiin vahvistaa. Tehtävä ei ole vain koulujen harteilla, vaan ensisijaisesti huoltajilla, kuten itselläni. Myös järjestöillä ja yhdistyksillä on oma roolinsa – kuten meillä Nuorten NYT -järjestössä. Tehtäväämme helpottaa se, että sinnikkyyden vahvistaminen on luonteva osa toimintaamme yrittäjyyskasvatuksen parissa.
Sinnikkyys kantaa kohti oivalluksia
Jo aiemmista PISA-tutkimuksista tiedämme, että etenkin Suomessa oppilaiden sinnikkyys korreloi vahvasti osaamisen kanssa. Nyt julkaistuissa tuloksissa suomalaisten oppilaiden arviot omasta sinnikkyydestä löytyivät kuitenkin osallistujamaiden vertailun hänniltä. Sinnikkyyden merkitys oppimisessa onkin paljon tutkittu aihe. Koulukontekstissa sinnikkyys nähdään yleisesti yhdeksi oppimisen edellytykseksi: sen avulla tehtäviin tartutaan ja ponnistellaan niiden loppuun saattamiseksi sekä siedetään vastoinkäymisiä.
Oppimisen kannalta hedelmällisimmät olosuhteet muodostuvat, kun omaa osaamista haastetaan, mutta samalla kuitenkin luotetaan omiin valmiuksiin menestyä tehtävässä. Oppimisessa kyse on ymmärryksemme laajentamisesta ja olemassa olevien käsitystemme haastamisesta – se herättää usein negatiiviakin tunteita, kuten turhautumista ja hämmennystä. Ne kuuluvat oppimiseen ja niiden keskellä eteenpäin luoviminen edellyttää sinnikkyyttä.
Oppimisen kannalta sinnikkyyden huomattavin merkitys ei mielestäni olekaan siinä, että jaksaa suorittaa tehtäväkirjan alusta loppuun, vaan siinä, että se siivittää oppimisen iloon ja niihin parhaisiin oivalluksiin. ”Vaikeuksien kautta voittoon!” ja ”Minä tein sen!”. Tällaiset kokemukset tuntuvat erityisen palkitsevilta, lisäävät motivaatiota, vahvistavat minäpystyvyyden kokemusta sekä heijastuvat myönteisesti pitkälle tulevaisuuteen.
Yrittäjyyskasvatus tarjoaa hyvän alustan sinnikkyyden vahvistumiselle
Sinnikkyyden oppiminen edellyttää sen tunnistamista ja merkityksen ymmärtämistä. Taitona sinnikkyys kuitenkin edellyttää myös tekemällä oppimista. Tässä pedagogiikan merkitys korostuu. Koska sinnikkyyden vahvistaminen on olennainen osa yrittäjyyskasvatusta, pyrin avaamaan sinnikkyys-taidon oppimista yrittäjyyskasvatuksen kontekstissa.
Yrittäjyyteen ja siten myös yrittäjyyskasvatukseen liittyy olennaisesti kyky ponnistella pitkäjänteisesti tavoitteiden eteen vastoinkäymisistä huolimatta. Tästä syystä sinnikkyys on huomioitu vahvasti yrittäjyyskasvatuksen oppimistavoitteissa. Tavoitteiden lisäksi tarvitaan kuitenkin myös toimintaa tavoitteiden eteen. Jos yhdistää sinnikkyyden osa-alueita yrittäjyyskasvatukselle tyypilliseen toimintaan, voidaan tunnistaa seuraavia yhtymäkohtia:
- Tavoitteeseen sitoutuminen: Yrittäjyyskasvatus sisältää tavoitteiden asettamista ja niiden viemistä käytäntöön. Oppilaat osallistuvat aktiivisesti itse tavoitteiden asettamiseen. Selkeät tavoitteet, joihin on itse sitoutunut, antavat syyn ponnistella.
- Pitkäjänteisyys: Yrittäjyyskasvatuksessa kehitetään jotain, mistä on hyötyä muille. Ratkaisuja kehitetään kokeilujen ja erehdysten kautta. Yrittämiseen liittyy olennaisesti se, että palkinto ei tule välittömästi, vaan vasta pidemmän prosessin päätteeksi.
- Keskittymiskyky: Yrittäjyyskasvatuksessa ongelmanratkaisu, innovointi ja suunnitelmallisuus vaativat keskittymistä ja pysähtymistä asian äärelle.
- Epäonnistumisten sietäminen: Yrittäjyyskasvatukseen liittyy olennaisesti virheistä oppiminen sekä epävarmuuden ja riskien kanssa eläminen.
Yleisellä tasolla yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikka perustuu oppijalähtöiseen aktivoivaan ja vuorovaikutteiseen oppimiseen. Aiheet ovat sellaisia, jotka kiinnostavat nuoria taustoista riippumatta. Työskennelläänhän yrittäjyyskasvatuksessa pitkälti oppilaiden oman tulevaisuuden ja kiinnostuksenkohteiden parissa. Vaikka sinnikkyys ei varsinaisesti vaadi vahvaa motivaatiota tai kiinnostusta, ei siitä haittakaan ole. Jokin syy ponnisteluille pitäisi kuitenkin löytyä.
Yrittäjyyskasvatuksessa työskentely tapahtuu useimmiten ryhmissä, joissa ponnisteluihin saa tukea ryhmän muilta jäseniltä. Sinnikkyyden ei tarvitse olla vain yksilön taito, vaan se voi olla myös ryhmän tai laajemmankin yhteisön ominaisuus. Lisäksi yrittäjyyskasvatuksessa oppiminen on toiminnallista ja kokemuksellista. Taitoja oppii lopulta vain tekemällä.
Tämä ei tarkoita, että yrittäjyyskasvatukseen osallistuminen automaattisesti vahvistaisi sinnikkyyttä. Se tarjoaa kuitenkin pedagogiset puitteet, jossa sinnikkyyden keskeisiä tekijöitä voidaan harjoitella luontevasti kannustavassa ja turvallisessa ympäristössä. Samoja periaatteita voidaan hyödyntää myös muussa opetuksessa ja mikseipä kotikasvatuksessakin.
Kirjoittaja:
Lauri Vaara
Erityisasiantuntija, opettajankoulutus ja tutkimus
lauri.vaara@nuortennyt.fi
