”Meidän on tärkeä löytää kaikille paikka yhteiskunnassa” – Vantaalla vahvistetaan lasten ja nuorten osallisuutta työelämä- ja yrittäjyysopetuksen keinoin 

Vantaalaisen Ruusuvuoren koulun opettaja Antti Pohjolainen on jo useamman vuoden ajan tarjonnut oppilailleen erilaisia tapoja toteuttaa omaa yritystoimintaa. Tämän lukuvuoden aikana Antti on ohjannut 9.-luokkalaisille kurssia, jossa oppilaat voivat omien kiinnostustensa ja taitojensa mukaan lähteä kokeilemaan oman yrityksen pyörittämistä.  

9.-luokkalaiset Oona ja Mette ovat ideoineet lastensynttäreitä järjestävän yrityksen. Jere on korjannut mopoja ja vaihtanut renkaita, Pepe on toiminut mm. El Pepe -nimisessä NYT-yrityksessä, joka valmisti Korso-avaimenperiä.  

On selvää, että Pohjolainen tuntee oppilaansa ja on aidosti nuorten puolella.  

–Yrittäjyyskasvatuksen kautta nuori voi huomata onnistuvansa ja kokea että hän osaa.  Nuori voi saada hyviä kokemuksia, joita hän ei välttämättä saa matematiikan tunnilla tai muissa aineissa, jotka eivät häntä kiinnosta, Antti Pohjolainen pohtii.  

Korson Ruusuvuoren koulu oli myös yksi ensimmäisistä kouluista, jossa pilotoitiin nyt jo valtakunnalliseksi malliksi leviävää TEPPO-opetusta.  

TEPPO on 8.–9.-luokkalaisille suunnattua työelämäpainotteista perusopetusta, johon kuuluu noin 5–7 viikkoa työssäoppimisjaksoja kouluvuoden aikana. Myös Oona, Mette, Jere ja Pepe ovat osallistuneet ylimääräisille TET-jaksoille. Ruusuvuoren 8.–9.-luokkalaisista vähintään kolmasosa osallistuu TEPPO-jaksojen aikana TET-harjoitteluun. 

Myös TEPPO-opetuksen innovaattori, konsultoiva opinto-ohjaaja Mari Aura tietää, että malli toimii. 

–TEPPO-opetus tuo lisää rohkeutta nuorille. Se tukee koulumotivaatiota, oma-aloitteisuutta, ja nuoren toimintahorisontti laajenee. Kahdeksannen luokan jälkeen nuorella voi olla jopa 5–7 työtodistusta, joilla erottautua kesätyönhaussa, Aura kommentoi.  

Yrityksen pyörittäminen ja työelämään tutustuminen voi olla nuorelle käänteentekevää

Antti Pohjolainen on historian ja yhteiskuntaopin opettaja ja painottaa, että yrittäjyyskasvatus voi tarjota nuorelle näköalapaikan yhteiskuntaan.  

–Meidän on tärkeä löytää kaikille paikka yhteiskunnassa. Tätä voi helpottaa, jos nuori saa mahdollisuuden kokeilla asioita pienellä kynnyksellä, Pohjolainen korostaa.  

9.-luokkalainen Jere tietää hakeutuvansa seuraavaksi ammatillisiin opintoihin, sähkö- ja rakennusalalle. Oona ja Mette suuntaavat lukioon. Pepe taas uskoo, että liiketalouden opinnot ja yrittäjyys ovat hänelle kiinnostavimmat vaihtoehdot. 

– Yrittäjänä voi olla itse itsensä pomo, Pepe lisää.

Vantaalla työelämäpainotteista opetusta tarjotaan kaikissa kouluissa, ja kaikilla oppilailla on mahdollisuus myös tehostetun oppilaanohjauksen TehoTET-jaksoihin.  Mari Aura kuvailee TEPPO-opetuksen tarjoavan mahdollisuuksia kaikenlaisille oppilaille ja olevan oiva keino myös esimerkiksi kotouttamisessa ja kielen opiskelussa.   

– Jos kielen kanssa on haasteita, esimerkiksi maahanmuuttajanuorilla voi olla vaikea saada onnistumisia akateemisten aineiden oppitunneilla. Työelämässä he voivat kokea, että he pystyvät tekemällä näyttämään osaamisensa. Kiinnostus kielen oppimiseen todennäköisesti myös kasvaa, Mari kertoo.  

Myös Vantaan opetustoimen asiantuntija Lotte Koivulainen tukee ajatusta yrittäjyyskasvatuksen laajemmista yhteiskunnallisista hyödyistä. – Vantaalla on hienoja tarinoita siitä, että esimerkiksi häiriökäyttäytymiseen ja laittomaan kaupantekoon on löydetty kouluissa ratkaisuja oman yritystoiminnan kautta. 

Kaikki lähtee johdosta

Vantaa on NYTin pitkäaikainen kuntakumppani, ja yhteistyötä on tehty tiiviisti yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi.  

Kaikki vantaalaiset kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset osallistuvat vuosittain NYTin Yrityskylään, minkä lisäksi oppilaitokset voivat hyödyntää järjestön muita yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen oppimateriaaleja. Esimerkiksi Vuosi yrittäjänä -ohjelma on tarjolla Ammattiopisto Varian yrittäjyyspolun kautta kaikille opiskelijoille ja peruskoulussa puolestaan hyödynnetään Vuosi yrittäjänä Intro -materiaalia osana TEPPO-opetusta.  

–Kaikki lähtee johdosta. Koulumme rehtori on ollut kaiken toiminnan isoin mahdollistaja. Opetussuunnitelma ja tietyt raamit sitovat tietysti kaikkia, mutta pyrimme siihen, että voisimme tehdä mitä tahansa mikä on nuoren etu, Ruusuvuoren koulun opettaja Antti Pohjolainen kuvailee onnistumisen rakennuspalikoita.  

Oppilaanohjaaja Mari Aura on samaa mieltä johdon tuesta. – Homma toimii, kun toiminta on koulujen rakenteissa ja koulujen johtoryhmät ovat sitoutuneita. 

Nuorten yrittäjyyden tukeminen korostuu myös Vantaan Sanomien artikkelissa 12.3.2025 otsikolla ”Vantaan kaupungin on tarkoitus nostaa nuorten yrittäjyys uudella tavalla jalustalle”. 

”Etsikää nuorten taitoja, löytäkää vahvuuksia”

Vantaan Lotte Koivulainen kokee, että moni opettaja voi arastella yrittäjyysopetusta, ja kynnys lähteä opettamaan uuttaa teemaa yksin voi olla iso. 

Ruusuvuoren koulun Antti Pohjolaisella onkin opettajakollegoilleen tärkeä viesti. 

– Opettajan ei tarvitse olla yrittäjä tai edes yritysmyönteinen. Mielestäni opettajat tunnistavat hyvin oppilaiden taitoja, missä nuori voisi olla hyvä. Etsikää nuorten taitoja, löytäkää vahvuuksia. Kaikesta ei tarvitse syntyä rahaa ja kassavirtaa, vaan sitä, että nuoret saavat kokemuksia ja vastuuta.  

Lotte Koivulainen lisää, että suuri rooli opettajan tukemisessa on myös koulun ulkopuolisilla toimijoilla, kuten NYTin kaltaisilla järjestöillä, yrityksillä ja kunnalla. Esimerkiksi Nuorten NYTin yrittäjyyskasvatuksen ja työelämätaitojen oppimateriaalit tukevat opettajia heidän työssään. 

Nuorille Ruusuvuoren koulun 9.-luokkalaisilla on myös selkeä ja yhtenäinen viesti.  

– Kannattaa osallistua tällaiselle kurssille ja kokeilla yrittäjyyttä, Jere rohkaisee.  

– Seiskasta asti ollut paras valinnainen, lisää Pepe. 

Antti Pohjolainen puolestaan lähtee myös ensi syksynä ohjaamaan NYTin Vuosi yrittäjänä -kurssia. 

Teksti: Tytti Huttunen