Tutkimuksen keskeisin kysymys oli Näkyykö opiskelijassa, että hän on osallistunut Ung Företagsamhet -ohjelmaan. Suomessa vastaavan yrittäjyyskasvatuksen ohjelman tarjoaa oppilaitosten käyttöön edustamani järjestö Nuorten yrittäjyys ja talous NYT.
Tutkimusaika oli kolme vuotta, ja se keskittyi lukiolaisiin ja heidän opettajiinsa. Tutkimuksessa oli mukana eri puolilta Ruotsia 34 lukiosta yhteensä yli 1 300 opiskelijaa ja heidän opettajiaan. Opiskelijat oli jaettu kahteen ryhmään, joista toisen opiskelijat olivat mukana UF-yrittäjyysohjelmassa (koeryhmä, n=814) ja toisen eivät olleet osallistuneet yrittäjyysohjelmaan (kontrolliryhmä, n=498). Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan, missä määrin he kokivat hallitsevansa erilaisia yrittäjyystaitoja ennen yrittäjyysopintoja ja niiden jälkeen.
Kysymysten aiheina oli kolme vahvasti yrittäjyyteen liittyvää taitoa: talousosaaminen, verkostoituminen ja kyky aloittaa yritys sekä neljä yleisempää yrittäjyystaitoa: luovuus, ongelmanratkaisu, sinnikkyys ja yhteistyö. Lisäksi kyselyllä selvitettiin useita taustatekijöitä, kuten sukupuoli, perhetausta ja käsitykset omista akateemisista kyvyistä.
Tulosten mukaan omat taidot ja usko niihin kasvoivat
Tulosten mukaan koeryhmän opiskelijoiden pisteet ovat kaikissa yrittäjyystaidoissa korkeammat kuin kontrolliryhmän. Tämä pätee erityisesti vahvasti yrittäjyyteen liittyviin taitoihin, mutta myös yleisemmissä yrittäjyystaidoissa pisteet ovat huomattavasti korkeammat. Yrittäjyyskasvatuksen ja Vuosi yrittäjänä -ohjelman asiantuntijana en ole lainkaan yllättynyt tuloksista. Yllätyin kuitenkin siitä, että millään ulkopuolisista muuttujista (vanhempien koulutustausta, sukupuoli jne.) ei ole johdonmukaista vaikutusta siihen, miten opiskelijat kokevat kehittyneensä yrittäjyystaidoissaan.
Merkittävä tulos on se, että opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole kolmannen asteen koulutusta sekä opiskelijat, jotka kokevat olevansa heikompia akateemisilta kyvyiltään, kokivat kehittyneensä yrittäjyystaidoiltaan huomattavasti enemmän kuin muut. Tämä osoittaa, että yrittäjyysohjelman toiminnalliset ja erilaisten kykyjen hyödyntämiseen keskittyvät opetusmenetelmät voivat osaltaan vähentää opiskelijoiden perhetaustasta johtuvia sosiaalisia eroja. Olen monesti kuullut tällaisia tarinoita myös tapaamieni Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuneiden opiskelijoiden kertomina. Nyt asiasta on myös tieteellistä näyttöä.
Toinen erittäin merkittävä tulos on se, että tytöt ja opiskelijat, jotka eivät halua kertoa sukupuoltaan, kokevat johdonmukaisesti kehittyneensä enemmän sekä vahvasti yrittäjyyteen liittyvissä osaamisalueissa että yleisemmissä yrittäjyystaidoissa. Yrittäjyys on vahvasti miesvaltainen ala, ja siksi on tärkeää löytää tehokkaita tapoja edistää naisten yrittäjyyttä. 
Ulkopuolista neuvonantajaa ei kannata kuunnella liian usein?
Itse jäin miettimään erästä pientä nyanssia, opiskelijoiden harjoitusyrityksille sparrausta antanutta neuvonantajaa koskevassa kysymyksessä. Neuvonantajan olemassaololla oli positiivinen vaikutus opiskelijoiden kokemaan kehitykseen, mutta opiskelijat, jotka olivat tavanneet neuvonantajaa useammin kuin kerran viikossa, kokivat kehittyneensä huomattavasti vähemmän kuin muut opiskelijat. Neuvonantaja on siis ilmeisen tärkeä opiskelijalle, mutta ehkäpä liiallinen tukeutuminen häneen jättää opiskelijan oman kehittymisen heikommaksi.
Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa, että yrittäjyyskasvatus voi merkittävästi vaikuttaa opiskelijoiden taitoihin. Hyötyä kokivat tulosten mukaan erityisesti ne, jotka arvioivat akateemisen osaamisensa olevan heikompaa tai jotka saavat vähemmän tukea kotoa. Tämä alleviivaa yrittäjyyskasvatuksen merkitystä koulutuksellisena työkaluna, joka voi tasoittaa sosiaalisia eroja ja edistää tasa-arvoa. Myös Vuosi yrittäjänä -ohjelman hienous piilee sen kyvyssä tarjota nuorille arvokkaita valmiuksia, jotka kantavat hedelmää tulevaisuuden työelämässä.
Tutkimuksen toteutti Tanskan Yrittäjyyden säätiön (Fonden for Entreprenørskab) tutkija Kåre Moberg yhdessä Ruotsin JA:n (Ung Företatagsamhet) kanssa. Suomessa NYTin tarjoamaan Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan osallistuu vuodessa 5 000 oppijaa yläkouluista ja toiselta asteelta. NYTin tavoitteena on, että vuonna 2027 heitä olisi 10 000. Kutsumme uudet koulut ja oppilaitokset mukaan tämän vaikuttavan ohjelman käyttäjiksi. Tarjolla on kaksi tapaa opiskella, Vuosi yrittäjänä Intro sekä NYT yrityksen perustamisen sisältävä kokonainen Vuosi yrittäjänä.
Käy innostumassa lisää ja tutustu tutkimusraporttiin: Kåre Moberg, The Foundation For Entrepreneurship: Can You tell if a student has particiated in an UF entrepreneurship programme?
