Oppitunti 1: Arjen rahankäyttö ja kestävä kuluttaminen

 

Oppitunnin tavoitteet

• Oppilas pohtii ja arvioi omaa rahan käyttöään ja rahan käyttöön liittyviä odotuksiaan.
• Oppilas pohtii kulutuspäätöksiään oman talouden ja ympäristön kannalta. Hän ymmärtää kuluttamisen ympäristövaikutuksia.
• Oppilas uskaltaa keskustella talouteen ja rahaan liittyvistä kysymyksistä.

 

Oppitunnin rakenne

Tunnin kesto 45 min

1. Pelin pelaaminen: 1. Intro, 2. Mummun työleiri, 3. Muutakin kuin duunii (noin 15 min)
2. Tehtävä: Janatehtävä omasta rahan käytöstä (10 min)
3. Tehtävä: Viikkokulutukseni (5 min)
4. Tehtävä: Kestävät kulutustottumukset (15 min)
5. Kotitehtävät: Viikon ostoksien seuraaminen ja Selvitys oman kodin kuukausimenoista

Lisätehtävät: Takuusäätiön Ostatko fiiliksellä vai tarpeeseen -testi (10 min)

j

Sanasto

• Tulot: Raha, jonka ihminen saa. Verotettavat tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Näillä tuloilla on eri verotus. Ansiotuloja ovat esimerkiksi työstä saatu palkka, opintotuki ja eläke.
• Menot: Raha, jonka ihminen käyttää.
• Budjetti: Laadittu arvio ja suunnitelma tuloista ja menoista.
• Heräteostos: Äkillisesti tai suunnittelematta tehty hankinta (esim. herkut tai alennusmyynnistä ostettu vaate)
• Kestävä kuluttaminen: Kestävä kuluttaja pyrkii omilla valinnoillaan aiheuttamaan ympäristölle mahdollisimman vähän kielteisiä seurauksia. Kestävä kuluttaminen on muun muassa vain tarvittavien asioiden ostamista ja tarpeettomien asioiden kierrättämistä.
• Kiertotalous: Kiertotalous tarkoittaa sitä, että käytössä olevat raaka-aineet ja asiat pyritään pitämään mahdollisimman pitkään kierrossa. Asioita ei heitetä käytön jälkeen roskiin, vaan niitä ja niiden osia käytetään uudelleen.

 

Valmistelut ennen oppituntia

• Pidä esillä alla oleva oppituntisuunnitelma, jotta ohjeet, tehtävät ja esimerkkivastaukset ovat helposti saatavillasi tunnin edetessä.
• Avaa alla olevasta linkistä oppilaiden ohjeet tehtävien ohjeistuksia varten. Ohjeet on hyvä heijastaa taululle oppilaiden nähtäville. Avaa ohjeet uudelle välilehdelle.
• Varaa oppilaille laitteet Taloussankari-pelin pelaamista varten (kännykkä, tabletti tai tietokone). Peliin pääsee tästä.

Oppilaiden ohjeet | Kotitalous

 

Tehtävässä 2. Janatehtävä omasta rahan käytöstä oppilaiden on tarkoitus liikkua tilassa ja asettua kuvitteelliselle janalle mielipiteensä mukaan. Voit suunnitella etukäteen, miten janalla liikkuminen toteutetaan opetustilassa. Voit myös pohtia etukäteen, millä tavalla jaat oppilaat ryhmiin (2–4 henkilöä/ryhmä) tehtävää 4. Kestävät kulutustottumukset varten. Tulosta halutessasi oppilaille etukäteen kotitehtävää varten dia 6 ”Kotitehtävä: viikon ostoksien seuraaminen”. Dialla on kotitehtävää varten mallipohja, jonka oppilaat voivat täyttää.

 

h

Oppituntisuunnitelma

Aloita oppitunti kertomalla oppilaille, mitä oppitunnilla tehdään: oppitunnin aikana oppilaat pohtivat omaa rahan käyttöä ja keskustelevat kulutustottumuksistaan. Ensin pelataan Taloussankari-peliä ja sen jälkeen tehdään tehtäviä yhdessä, itsenäisesti ja pienissä ryhmissä.

 

1. Pelin pelaaminen (noin 15 min)

• Ohjeista oppilaita pelaamaan Taloussankarin kolme ensimmäistä lukua: Intro, Mummun työleiri ja Muutakin kuin duunii. Ei haittaa, jos kaikkia lukuja ei ehdi pelaamaan 15 minuutissa; peliä voi jatkaa eteenpäin kotitehtävänä.
• Peli löytyy osoitteesta taloussankari.com
• Pelin lukujen aiheena: rahan käyttäminen, tienaaminen, säästäminen ja kestävät kulutusvalinnat.
• Oppilaiden peli tallentuu automaattisesti ja sitä voi jatkaa myöhemmin samasta kohdasta, jos peliä pelaa samalla laitteella.

 

2. Janatehtävä omasta rahankäytöstä (10 min)

Tutustukaa oppilaiden kanssa oppitunnin teemaan toiminnallisen janatehtävän avulla.

Tavoite: Oppilas pohtii omaa rahan käyttöään ja rahan käyttöön liittyviä odotuksiaan. Oppilas uskaltaa keskustella talouteen ja rahaan liittyvistä kysymyksistä.

Toteutus: Oppilaat kuulevat opettajan esittämiä väitteitä rahan käyttöön liittyen ja asettuvat luokassa kuvitteelliselle janalle näkemyksensä mukaan. Toisessa päässä on väittämä ”täysin samaa mieltä” ja toisessa päässä väittämä ”täysin eri mieltä”. Väittämät löytyvät myös oppilaiden ohjeesta.

Väittämiä:

• Suunnittelen omaa rahan käyttöäni.
• Tiedän tarkalleen, paljonko minulla menee rahaa viikossa.
• Olen säästänyt rahaa jotakin isompaa hankintaa varten.
• Seuraan omia tilitietojani säännöllisesti verkkopankin tai sovelluksen avulla.
• Maksan ostokseni yleensä maksukortilla.
• Olen maksanut oikean laskun.
• Olen tehnyt ostoksia sen takia, että olen ajatellut tulevani onnelliseksi ostoksesta.
• Käytän usein rahaa heräteostoksiin, kuten herkkuihin, peleihin tai vaatteisiin.
• Pohdin tuotteiden hinta-laatusuhdetta tehdessäni ostoksia.
• Mietin usein ostoksieni ympäristövaikutuksia, kuten tuotteiden kierrätettävyyttä tai tuotteen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.
• Tiedän keneltä pyytää apua, jos minulla on rahahuolia.
• Olen jutellut raha-asioista kaverini kanssa.
• Olen jutellut raha-asioista huoltajani tai muun aikuisen kanssa.

Väittämien jälkeen voit keskustella oppilaiden kanssa kiinnostavista havainnoista. Oppilaille on hyvä painottaa, että oppitunneilla rahan käyttöä ja rahan käytön suunnittelua pääsee harjoittelemaan. Oman talouden hallinnan ei tarvitse siis olla vielä hanskassa; oman talouden hallintaa harjoitellaan ja ylläpidetään läpi elämän!

 

Lisävinkki:

Voit halutessasi näyttää oppilaille herättelynä alla olevan videon, jossa nuoret julkisuuden henkilöt kertovat ajatuksia omasta rahan käytöstään ja säästämisestä. Videon pituus: 2 min 23 sek.

Video: Mun elämä, mun rahat (Youtube)

 

3. Viikkokulutukseni (5 min)

Tässä tehtävässä oppilaat arvioivat itsenäisesti omia viikkomenojaan.

Tavoite: Oppilas pohtii ja arvioi omaa rahan käyttöään.

Toteutus: Näytä tämä tehtävä oppilaille oppilaiden ohjeesta. Ohjeista oppilaita kirjoittamaan itselleen ylös arvio siitä, minkä verran he käyttävät viikossa rahaa erilaisiin ostoksiin. Arvioita ei tarvitse kertoa muille. Jos jollakin nuorella ei ole viikkomenoja, hänet voi ohjeistaa arvioimaan, minkä verran hänelle on kertynyt rahaa tähän mennessä säästöön.

Oppilaiden kotitehtävänä on seurata omia viikkomenoja seuraavan viikon ajan. Tulosta oppilaiden ohjeesta dia 6 halutessasi oppilaille apuvälineeksi kotitehtävän tekoa varten.

Kotitehtävää on tarkoitus käydä läpi opettajan johdolla oppitunnilla 2. Oppilaiden henkilökohtaisia viikkomenoja ei ole tarkoitus käydä läpi, sillä erot nuorten ja perheiden välillä voivat olla suuria.

 

4. Kestävät kulutustottumukset (15 min)

Tässä tehtävässä oppilaat pohtivat omia kulutustottumuksiaan ja keskustelevat yhdessä kestävästä kuluttamisesta.

Tavoite: Oppilas pohtii kulutuspäätöksiään oman talouden ja ympäristön kannalta ja ymmärtää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Oppilas uskaltaa keskustella talouteen ja rahaan liittyvistä kysymyksistä muiden kanssa.

Toteutus:: Ohjeista oppilaita vastaamaan ensin itsenäisesti omia tottumuksia kartoittaviin kysymyksiin. Näytä kysymykset oppilaille oppilaiden ohjeesta. Kysymykset liittyvät oppilaiden ajatuksiin ja mielikuviin vaatteiden kuluttamisesta. Painota oppilaille, että näitä pohdintoja ei tarvitse jakaa muille.

Itsenäiset kysymykset:

• Arvioi, kuinka monet farkut vaatekaapissasi on?
• Arvioi, kuinka monta t-paitaa vaatekaapissasi on?
• Käytätkö kaikkia omistamiasi vaatteita?
• Millä perusteella hankit sinulle uusia vaatteita?
• Mitä vaatteiden hankkiminen merkitsee sinulle?
• Kierrätätkö vaatteitasi eteenpäin esimerkiksi nuoremmille sisaruksille tai kirpputorille? Miten?
• Huollatko tai korjaatko rikki menneitä vaatteitasi?

 

Jaa itsenäisen työskentelyn jälkeen oppilaat ryhmiin (2–4 henkilöä/ryhmä). Näytä oppilaille oppilaiden ohjeesta löytyvä tietoisku vaateteollisuuden ympäristövaikutuksista. Pyydä ryhmiä lukemaan tietoisku ja keskustelemaan seuraavalla dialla näkyvistä kysymyksistä. Oppilaat voivat hakea tietoa kysymyksiin netistä.

Osallistu halutessasi ryhmien keskusteluun. Pyydä oppilaita lopuksi kertomaan vastauksia kysymyksiin ja vedä yhteen ryhmissä nousseita ajatuksia.

 

Oppilaiden keskustelukysymykset:

• Tiesittekö, että vaateteollisuus aiheuttaa ympäristöhaittoja? Oliko joku tietoiskun asioista teille uusi tieto?
• Tietoiskussa kerrottiin, että vaatteiden hankkimista on hyvä vähentää. Miten vaatteiden hankkimista voi vähentää? Kirjoittakaa vähintään kaksi tapaa.
  • Esimerkkivastaus: Ostaa vain sen, mitä tarvitsee. Ostaa kestäviä vaatteita, jotka eivät heti kulu. Ostaa mieleisiä vaatteita, että niitä tulisi pidettyä. Ei osta uutta, vaan hankkii vaatteita kirppikseltä tai lainaa kaverilta. Huoltaa ja korjaa omistamiaan vaatteita.
• Mitä voi tehdä vaatteelle, jota ei enää itse käytä? Kirjoittakaa vähintään kaksi tapaa.
  • Esimerkkivastaus: Vaatteen voi myydä kirppiksellä, antaa kaverille tai lahjoittaa eteenpäin. Vaatteesta voi tehdä jotakin uutta.
• Lisäkysymys: Mistä kestävän ja laadukkaan vaatteen tunnistaa?
  • Esimerkkivastaus: Kestävä vaate kestää arkikäytössä vuosia, eikä se mene käyttö- ja pesukerroista nuhjuiseksi tai muodottomaksi. Luonnonmateriaaleista valmistetut vaatteet ovat pääsääntöisesti laadukkaampia kuin tekokuidusta valmistetut vaatteet. Laadukkaassa ja kestävässä vaatteessa on siisti ompelujälki.

 

j

Kotitehtävä: Selvitys oman kodin kuukausimenoista (Ohjeistus noin 2 min)

Tavoite: Oppilas tutustuu kodin pakollisiin menoihin.

Tehtävä: Näytä tai tulosta tämä kotitehtävä oppilaille oppilaiden ohjeesta. Oppilaiden tehtävänä on selvittää oman kodin kuukausimenoja haastattelemalla huoltajaa tai muuta läheistä aikuista. Vastaukset voi kirjoittaa itselle ylös. Tätä tehtävää ei ole tarkoitus käydä yhteisesti läpi, sillä erot oppilaiden kotien välillä voivat olla suuret.

Vastauksia kotitehtävän kysymyksiin:

• Kodin pakollisia kuluja ovat esimerkiksi vuokra tai vastike, lainanlyhennys, ruoka, sähkö, vesi, lämpö sekä netti- ja puhelinliittymät.
• Usein kotitalouksissa kuluu eniten rahaa asumiskuluihin ja ruokaan.

 

 

Lisätehtävät:

1. Takuusäätiön Ostatko fiiliksellä vai tarpeeseen -testi (10 min)

Testi: https://www.riddle.com/embed/showcase/191505

Testissä vastataan 10 kysymykseen ja lopuksi testi antaa vastaajalle tulokseksi itseä kuvaavan ostajaprofiilin vastausten perusteella.

Oppilaat voivat vertailla testin lopuksi ostajaprofiileitaan ja pohtia keinoja kestäviin kulutusvalintoihin.

 

 

 

Oppitunti 2: Yllättävät tilanteet ja haasteet rahan käytössä

 

Oppitunnin tavoitteet

• Oppilas tunnistaa oman talouden hallinnan yhteyden omaan hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
• Oppilas tunnistaa rahankäyttöön liittyviä haasteita.
• Oppilas tutustuu laskujen maksamiseen ja maksuhäiriömerkintään.
• Oppilas uskaltaa keskustella talouteen ja rahaan liittyvistä kysymyksistä.

 

Oppitunnin rakenne

Tunnin kesto 45 min

1. Pelin pelaaminen: 4. Eka työ, 5. Kallen laina, (6. Lomamatka ehtiessä) (noin 15 min)
2. Tehtävä: Kotitehtävän purku: Viikkokulutukseni (5–10 min)
3. Tehtävä: Yllättävät menot ja niihin varautuminen (5–10 min)
4. Tehtävä: Laskujen maksaminen ja maksuhäiriömerkintä (15 min)

Lisätehtävät: Takuusäätiön Riittääkö rahat -peli, budjetti-tehtävä

j

Sanasto

• Yllättävä meno:: Yllättävä kulu, jota ihminen ei ole osannut ennustaa etukäteen. Esimerkiksi hajonneesta laitteesta tai sairastumisesta johtuva yllättävä meno.
• Eräpäivä: Päivä, jolloin lasku pitää viimeistään maksaa.
• Maksumuistutus: Maksumuistutuksen lähettää velkoja tai perintätoimisto. Se on ensimmäinen muistutus, joka lähetetään, kun lasku on jätetty maksamatta ja eräpäivästä on kulunut 14 päivää. Maksumuistutuksia tulee kaksi ennen kuin velka siirtyy perintään.
• Maksuhäiriömerkintä: Velan tai laskun maksamatta jättäminen voi aiheuttaa luottotietoihin maksuhäiriömerkinnän. Maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä tietyn määräajan, usein 2–4 vuotta.
• Budjetti: Laadittu arvio ja suunnitelma tuloista ja menoista.

 

Valmistelut ennen oppituntia

• Pidä esillä alla oleva oppituntisuunnitelma, jotta ohjeet, tehtävät ja esimerkkivastaukset ovat helposti saatavillasi tunnin edetessä.
• Avaa alla olevasta linkistä oppilaiden ohjeet tehtävien ohjeistuksia varten. Ohjeet on hyvä heijastaa taululle oppilaiden nähtäville. Avaa ohjeet uudelle välilehdelle.
• Varaa oppilaille laitteet Taloussankari-pelin pelaamista varten (kännykkä, tabletti tai tietokone). Peliin pääsee tästä.

Oppilaiden ohjeet | Kotitalous

 

Tehtävissä 3. Yllättävät menot ja niihin varautuminen ja 4. Laskujen maksaminen ja maksuhäiriömerkintä oppilaiden on tarkoitus työskennellä pienissä ryhmissä (3–5 henkilöä/ryhmä). Voit pohtia etukäteen, millä tavalla jaat oppilaat ryhmiin tehtäviä varten.

 

h

Oppituntisuunnitelma

Aloita oppitunti kertomalla oppilaille, mitä oppitunnilla tehdään: oppitunnin aikana oppilaat tutustuvat rahan käyttöön liittyviin yllättäviin tilanteisiin ja haasteisiin. Ensin pelataan Taloussankari-peliä ja sen jälkeen tehdään tehtäviä ryhmässä.

 

1. Pelin pelaaminen (noin 15 min)

• Ohjeista oppilaita pelaamaan Taloussankarin kaksi seuraavaa lukua: Eka työ ja Kallen laina. Ehtiessä oppilaat voivat pelata myös luvun Lomamatka.
• Peli löytyy osoitteesta taloussankari.com
• Pelin lukujen aiheena: ensimmäisen kesätyön hakeminen ja kesätyön käytännöt (Eka työ), yllättäviin menoihin varautuminen, lainat ja niihin liittyvät hyödyt ja haitat (Kallen laina), tavoitteellinen säästäminen ja budjetointi (Lomamatka)
• Oppitunnin tehtävien sisältöjen kannalta keskeisin pelin luvuista on luku ”Kallen laina”.
• Oppilaiden peli tallentuu automaattisesti ja sitä voi jatkaa myöhemmin samasta kohdasta, jos peliä pelaa samalla laitteella.

 

2. Kotitehtävän purku: viikkokulutukseni (5–10 min)

Käydään läpi aikaisemmalla oppitunnilla annettu kotitehtävä opettajan johdolla.

Tavoite: Oppilas arvioi omaa rahan käyttöään.

Toteutus: Käy oppilaiden kanssa läpi kotitehtävässä nousseita huomioita oppilaiden viikkomenoista. Käytä apunasi alla olevia kysymyksiä. Voit käyttää apuna myös alla olevaa taulukkoa nuorten yleisistä heräteostoksista. Taulukko löytyy myös oppilaiden ohjeesta. Oppilaiden henkilökohtaisia viikkomenoja ei ole tarkoitus käydä läpi, sillä erot nuorten ja perheiden välillä voivat olla suuria.

• Yllättikö jokin asia omissa viikkokuluissa? Menikö rahaa esimerkiksi odotettua enemmän tai vähemmän?
• Mihin rahaa meni? Olivatko tekemäsi hankinnat sinulle tärkeitä?
• Maksoitko ostoksia mobiilisti, maksukortilla, käteisellä tai nettikaupan sovelluksen kautta? Huomasitko rahan kulumisen?
• Mihin omissa menoissa olisi hyvä kiinnittää huomiota jatkossa?

 

Nuorten yleisimmät heräteostokset

Tuote	€/kpl	Määrä	€/viikossa	€/vuosi
Limu	2,00	4 kpl / vko	8,00	416,00
Energiajuoma	1,00	3 kpl / vko	3,00	156,00
Pikaruoka	6,00	1 krt / vko	6,00	312,00
Herkku/muu	3,00	1 krt / vko	3,00	156,00
YHTEENSÄ			20 €	1040 €

 

Lisäkysymyksiä taulukosta:

• Mitä ajatuksia taulukko herättää? Ovatko summat oppilaista realistisia?
• Mitä hyviä ja huonoja puolia on heräteostoksissa? Onko heräteostoksia helppo tehdä?
• Keskimäärin yläkouluikäinen nuori käyttää noin 20 € viikossa. Vuodessa tämä tekee 1040 €. Miltä tämä kuulostaa? Jos esimerkiksi puolet summasta laittaisi säästöön viikossa, vuodessa säästöön kertyisi 520 €.

 

 

3. Yllättävät menot ja niihin varautuminen (5–10 min)

Tässä tehtävässä oppilaiden tehtävänä on miettiä ryhmissä arjen yllättäviä tilanteita ja niihin varautumista.

Tavoite: Oppilas osaa pohtia kulutuspäätöksiä oman talouden kannalta ja tunnistaa oman talouden hallinnan yhteyden omaan arkeen ja hyvinvointiin.

Toteutus: Ohjeista oppilaita vastaamaan pienissä ryhmissä (3-5 henkilöä) kahteen kysymykseen, jotka löytyvät oppilaiden ohjeesta. Vastaukset voi kirjoittaa ylös.

Esimerkkivastaukset kysymyksiin:

• Mitä sellaisia yllättäviä tilanteita teille voi tulla vastaan arjessa, joihin tarvitsette rahaa?
  • Esimerkiksi bussimatka kaverille, kuulokkeet hajoavat ja tarvitsee uudet, kirjaston kirjan myöhästymismaksu, heräteostokset, harrastusmaksu, sairastuminen, vaate tai kengät hajoavat, pelin tai verkkopalvelun lasku, kodinkone tai laite hajoaa
• Miten voitte varautua näihin yllättäviin menoihin etukäteen?
  • Esimerkiksi säästämällä ja pistämällä rahaa sivuun, miettimällä ennakkoon mahdollisia menoja, tekemällä budjetin ja laskemalla, että omat rahat riittävät menoihin. Pitämällä huolta omista tavaroista, laitteista ja vaatteista.

 

 

4. Laskujen maksaminen ja maksuhäiriömerkintä (15 min)

Tässä tehtävässä oppilaat tutustuvat laskun maksamiseen ja maksuhäiriömerkintään.

Tavoite:  Oppilas tunnistaa oman talouden hallinnan yhteyden omaan hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilas uskaltaa keskustella rahaan liittyvistä kysymyksistä.

Toteutus:

Laskujen maksaminen ja eteneminen perintään

• Näytä oppilaille lyhyt tietoisku laskujen maksamisesta ja maksuhäiriömerkinnästä oppilaiden ohjeesta. Voitte lukea tietoiskun yhdessä.
• Ohjeista seuraavaksi oppilaita arvioimaan, kuinka suureksi 30 euron puhelinlasku kasvaa, jos sitä ei maksa ajoissa ja lasku etenee perintään asti. Anna oppilaiden kertoa omia arvioitaan ryhmissä tai koko luokan kesken.
• Käykää pohdinnan jälkeen yhdessä läpi videon (2 min 50 sek) avulla, miten maksamattoman laskun summa kasvaa 30 eurosta 198 euroon. Videon linkki on myös oppilaiden ohjeessa.
• Vinkki opelle: Painota oppilaille, että tilanteessa, jossa laskua ei pysty maksamaan, kannattaa aina ensimmäiseksi olla yhteydessä laskun lähettäjään. Usein laskun maksamisesta saa sovittua uudelleen. Tällöin vältytään laskun summan kasvamiselta ja ikävimmässä tapauksessa maksuhäiriömerkinnältä.

 

 

Maksuhäiriömerkintä

• Näytä seuraavaksi oppilaille alla oleva video Emmistä, joka sai nuorena maksuhäiriömerkinnän. Video (5 min) on myös oppilaiden ohjeessa.
• Ohjeista oppilaita keskustelemaan videon jälkeen ryhmissä (3–5 henkilöä) seuraavalla dialla olevista kysymyksistä. Vastaukset voi kirjoittaa ylös.
• Vinkki opelle: Korosta oppilaille, että rahahuolista kannattaa puhua. Nuori ei ole rahahuolien kanssa yksin. Voit halutessasi kertoa omakohtaisia kokemuksia omista rahankäyttötavoistasi, onnistumisista ja virheistä sekä antaa vinkkejä.

 

Video: Emmin tarina, pikavipeistä tuli ongelma (Youtube)

 

Esimerkkivastaukset oppilaiden kysymyksiin:

• Mitkä asiat johtivat siihen, että Emmillä oli hankaluuksia rahan käytön kanssa?
  • Emmi muutti omaan kotiin, eikä hahmottanut kaikkia itsenäiseen elämään liittyviä kustannuksia (esim. syöminen, vesi, sähkö, vuokra). Emmi sai helposti kytkykauppoja ja pikavippejä, eikä hahmottanut niistä kertyvää kokonaissummaa. Emmi muutti monesti, eivätkä laskut tästä syystä löytäneet aina perille: Emmi unohti osan laskuista. Emmi oli opiskelija, eikä tästä johtuen saanut samalla tavalla säännöllisiä tuloja, kuin jos olisi käynyt töissä: rahaa laskujen maksamiseen ei ollut tarpeeksi.
•  Keksittekö muita syitä, miksi nuori saattaa joutua hankaluuksiin rahan käytön kanssa?
  • Nuori ei hahmota omaa rahankulutustaan: ostetaan enemmän, kuin mihin on varaa. Kuluja ei osata laittaa tärkeysjärjestykseen.
• Tehkää neljän kohdan vinkkilista siitä, mistä Emmin kaltaisessa tilanteessa oleva nuori voi hakea apua rahahuoliin ja velkaongelmiin. Voitte käyttää apuna nettiä.
  • Tilanteesta kertominen läheiselle
  • Tilanteesta kertominen koulussa opettajalle, kuraattorille, opinto-ohjaajalle tai muulle aikuiselle
  • Takuusäätiön neuvonta
  • Oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta
  • Soitto laskun lähettäjälle

 

Lisävinkki:

Katsokaa video siitä, mitä tehdä, jos laskua ei pysty maksamaan ajoissa.

(51 sec)

 

5. Palautteen antaminen

Kehitämme oppimateriaalien sisältöjä oppilaiden ja opettajien palautteiden pohjalta, joten toivottavasti vastaatte tuntien päätteeksi vielä palautekyselyihin. Palautteet annetaan nimettöminä ja vastaaminen on vapaaehtoista.

Palautteisiin vastataan henkilökohtaisesti.

Linkki oppilaiden palautekyselyyn

Linkki opettajien palautekyselyyn

j

Lisätehtävät:

1. Takuusäätiön Riittääkö rahat -peli (30 min)

Peli: https://www.takuusaatio.fi/hallitserahojasi/hallitse-rahojasi-tyokaluja/riittaako-rahat-lautapeli/

Pelin tavoitteena on ymmärtää arjen menojen tärkeysjärjestys ja merkitys oman talouden tasapainossa pysymiselle. Peli koostuu pelilaudasta ja pelikorteista. Lisäksi peliä varten tarvitaan kyniä, paperia ja noppa.

 

2. Budjettitehtävä (10–20 min)

Oppilaiden tehtävänä on tutustua budjetin tekemiseen ja tehdä oma esimerkkibudjetti.

• Oppilaat katsovat ensin videon ”Miten tehdä budjetti”
• Seuraavaksi oppilaat tekevät oman budjetin. Oppilas saa valita itse tilanteen sekä summat budjetille. Esimerkkejä: lomamatka, viikonloppureissu, omillaan asuvan nuoren kuukausibudjetti