Aloittaessani kirjoittamaan tätä blogia pohdin, kummalla kliseellä aloitan: nuorissa on toivo ja tulevaisuus, vai että maailma myllertää tällä hetkellä epävakaampana kuin elinaikanamme koskaan.

Molemmat pitää paikkansa, joten asennoitumisen tulevaisuuteen voi melkein valita itse. Halutaanko katsoa optimistisesti tulevaisuuteen ja uskoa, että nuoret ovat meitä fiksumpia, ja he ”pelastavat” kyllä maailman, joka tässä ajassa rikotaan? Tämän uskominen on helppoa, kun työskentelee aktiivisten, innostuneiden nuorten parissa.

Toisaalta upeinkaan kukka ei kukoista täysin ravinneköyhässä maassa. Maailma on tällä hetkellä epävarma ja turvatonkin, ja vaikka nyt tekisi mieli kääntää katse omaan turvalliseen yhteiskuntaamme, väitän, että nyt on tärkeämpi kuin koskaan katsoa ennakkoluulottomasti rajojen ulkopuolelle, oppia muista ja muilta, etsiä yhteyksiä ja ymmärrystä. Kasvattaa empatiaa. Empatia on joka maassa ja kulttuurissa toimiva työkalu. Vuorovaikutus, eri kulttuurien ja erilaisuuden ymmärtäminen, globaali vastuullisuus sekä itsetuntemus osallisuuden kautta ovat empatian ohella tärkeitä ja opetussuunnitelmistakin tuttuja maailmankansalaisen taitoja.

Miten voisimme kouluissa ja oppilaitoksissa antaa eväitä nuoren matkalla maailmankansalaiseksi?

Miten nuori rakentaa globaalikansalaisuuttaan?

Edellä mainittujen taitojen lisäksi kansainvälisyyden vaikutus yläkoulun ja toisen asteen aikana osuu samaan aikaan kun nuoren identiteetti rakentuu. Parhaassa tapauksessa kansainväliset yhteydet ja ylipäänsä ymmärrys globaalista maailmasta voivat auttaa nuorta hahmottamaan oman paikkansa maailmassa laajemmin ja tukevammin tulevaisuutta varten. Kaikenlaiset kosketukset eri kulttuureista tulevien kanssa auttaa nuorta reflektoimaan omia taitojaan ja vahvuuksiaan globaalisti.

Identiteetti voi muodostua vahvemmin maailmassa pärjääväksi, kun tietää edes vähän mitä ”maailmassa” edes tarkoittaa. Nuori voi helpommin tunnistaa omia arvojaan peilaamalla niitä toisiin, ja halu vaikuttamiseen voi syntyä kansainvälisyyden kautta. Nuoren identiteetin muodostuminen ja oman merkityksellisyyden tunne ovat globaalikansalaisuuden ydintä, puhumattakaan sen merkityksestä nuorelle itselleen. 

Opetussuunnitelmissa kansainvälisyys yhdistyy eri oppiaineisiin, ja sitä voi tukea monella tavoin. Yrittäjyyskasvatuksen kanssa kansainvälisyys istuu erittäin osuvasti yhteen, vaikka kumpikaan ei ole oppiaine. Globaalikansalaista voi muovata pohtimalla Vuosi yrittäjänä -kurssin yritysideoita globaaleihin haasteisiin kuten kiertotalous tai eriarvoisuus (Vinkki: tässä hyvänä apuna Sitran Megatrendit-kortit).

Muutoksentekijänä yrittäjyydessä

Pohditaan yritysideoiden vaikutusta laajemmin, mitä voimme tehdä maailman hyväksi? Mitä tahansa yritysideaa voi tarkastella palvelumuotoilun ja empatian kautta: miten yritysideamme toimisi erilaisissa kulttuureissa, ja miten voimme huomioida eettisyyttä ja kulttuurisensitiivisyyttä tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa?

Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä on suuri rooli – miksi sitä ei tekisi kansainvälisesti esim. jonkun hankkeen kautta, joko livenä tai vaikka verkon kautta. Käytännön kontaktit, oli ne sitten läsnä tai etänä, opettavat viestimään, neuvottelemaan ja esiintymään eri kielillä ja kulttuureissa.  

Halu olla muutoksentekijä yhdistää yrittäjyyttä ja globaalikansalaisuutta. Yrittäjyyden voi määritellä taidoksi nähdä mahdollisuuksia ja muuttaa ideat toiminnaksi. Kun tämä toiminta on vastuullista ja vastaa vaikka johonkin maailmanlaajuisten megatrendien uhkiin kuten ekologisen monimuotoisuuden katoaminen, väestön ikääntyminen tai nopea digitaalinen muutos, yhdistyy siihen globaalikansalaisuus automaattisesti.

Kansainvälisessä kontekstissa toimiessa empatian lisäksi helposti kasvaa uteliaisuus ja ennakkoluulottomuus. Tuttu ei ole yleensä yhtä pelottavaa kuin tuntematon, erilaisissa tilanteissa pärjääminen kasvattaa itseluottamusta. Kielitaito on totta kai tärkeää, jotta ymmärtää ja tulee ymmärretyksi, mutta globaalien ilmiöiden jäsentäminen ja ymmärrys yhteiskunnista antaa nuorelle erilaista vahvuutta.

Oppilaitoksen ja opettajan rooli merkittävä kansainvälisyyden mahdollistajana

Onnekkaat pääsevät kokemaan kansainvälisiä kontakteja vuorovaikutteisesti ulkomailla sekä kotimaassa esimerkiksi CBYE-hankkeen kaltaisten yhteistöiden kautta. Henkilökohtaiset kontaktit virolaisten ja latvialaisten kanssa on tuonut nuorille paljon iloa ja hyötyä, ystävyyksiä on syntynyt. Heiltä kysyttäessä hienointa henkilökohtaisissa kontakteissa on tunne yhteydestä ja vapaudesta tehdä ja kokeilla yhdessä. Kielitaito on vahvistunut, mutta sitä merkityksellisemmäksi nousi uskallus puhua ja kommunikoida englannin kielellä ja ”pärjätä maailmalla”.

Vuosi yrittäjänä -yritysten messutapahtumien lisäksi CBYE-hankkeessa pääsee kokemaan kansainvälisen Job Shadow -päivän, jonka aikana pääsee tutustumaan toisen maan työskentelykulttuuriin ja erilaisiin ammatteihin.   

Oppilaitoksilla ja opettajilla on nuoren matkalla valtavan suuri rooli mahdollistajana ja suunnannäyttäjänä kansainvälisyyteen. Yhteydet muuhun maailmaan toivottavasti näyttäytyvät positiivisina mahdollisuuksina ja niistä kannattaa ottaa ilo irti. Jo pelkkä mahdollisuuksien näkeminen voi olla nuorelle uskoa luova ja avartava kokemus.

Oppilaitokset ovat avainasemassa näiden mahdollisuuksien tarjoamisessa, opettajat siinä, miten mahdollisuuksiin tartutaan. Nyt, kun maailma myllertää ympärillä ja tuleva on tuntematon, on juuri oikea hetki vahvistaa nuoren empatiakykyä ja tukea minäpystyvyyden tunnetta, mahdollistaa nuoren kasvu maailmankansalaiseksi.

Miten sinä voisit olla apuna nuoren matkalla?