Helsingin Sanomat julkaisi 25.9. Kaisa Hietalahden yrittäjyyskasvatusta käsitelleen jutun Yritystä elämään -otsikolla. Nuorten NYTin erityisasiantuntija Lauri Vaara kommentoi artikkelia blogissamme ja nostaa esille yrittäjyyskasvatuksen avainaiheita. “On hyvä, että yrittäjyyskasvatusta tarkastellaan eri näkökulmista. Haluan tuoda keskusteluun myös asioita, jotka puuttuivat HS:n jutusta, kuten vastuullisuuden opiskelun ja yhdessä tekemisen”, Vaara toteaa.
Kriittinen tarkastelu on tärkeää niin yrittäjyyskasvatuksen kuin kaikkien muidenkin kouluissa opetettavien aiheiden kohdalla. Yrittäjyyskasvatuksen parissa kymmenisen vuotta työskennelleenä teksti herätti kuitenkin myös ristiriitaisia ajatuksia.
Yrittäjyyskasvatuksesta piirtyi jutussa varsin yksipuolinen kuva, joka palautti mieleeni keskustelut aiheesta noin kymmenen vuoden takaa. Mikäli jutun tavoitteena olisi ollut yrittäjyyskasvatukseen liittyvien ennakkoluulojen ylläpitäminen, olisi tässä onnistuttu varsin hyvin. Tällaiseen johtopäätökseen voi päätyä tutkiessa tarkemmin jutun sanavalintoja, asiayhteyksiä sekä valittuja tutkimustuloksia. Muutakin tietoa olisi ollut saatavilla. Esimerkiksi tutkimustuloksia siitä, miten nuoret oppivat yrittäjyyskasvatuksen kautta tärkeitä tulevaisuuden taitoja tai miten yrittäjyyskasvatuksesta hyötyvät erityisesti ne nuoret, jotka tulevat haastavammista taustoista.
Tuoreita tuloksia nuorten työelämäodotuksista ja yrittäjyysorientaatiosta löytyy muun muassa tämän vuoden NYT Nuorten tulevaisuusraportti -kyselytutkimuksesta, jota toteutamme Taloustutkimuksen kanssa vuosittain. Vuoden 2024 -kyselyssä peräti 45 % nuorta vastasi voivansa toimia yrittäjänä eli aihe kiinnostaa yhä useampaa.
Perusasteella yrittäjyyskasvatuksen tehtävänä on tarjota kaikille nuorille taustoista riippumatta mahdollisuus tutustua yrittäjyyteen yhtenä tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksista sekä tukea lapsia ja nuoria omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamisessa. Kyse on myös nuorten toimijuuden lisäämisestä sekä tulevaisuuskuvan vahvistamisesta.
HS:n artikkelissa pohdittiin, voiko yrittäjyyskasvatuksessa syntyä tunne, että epäonnistumiset ovat ihmisen omaa syytä. Tämä pohdinta ei ehkä aivan avautunut, mutta mokaaminen on toden totta osa yrittäjyyskasvatusta. Virheistä oppiminen ja epäonnistumisten sietäminen ovat tärkeitä valmiuksia, joiden oppimiselle yrittäjyyskasvatuksessa pyritään luomaan turvalliset ja kannustavat puitteet. On tärkeää oivaltaa, että virheiden tekeminen on osa ihmiselämää, eikä mikään maailman loppu. Tekevälle sattuu, eikä aina kerralla mene maaliin.
Yhteistyötaitojen ja vastuullisuuden huomiointia
Artikkelissa nostettiin esille, että yrittäjyyskasvatuksessa korostuu sivistyksen ja mukaan ottamisen sijaan taidot ja yksilön vastuu. Itse vierastan tuota asetelmaa. Yrittäjyyskasvatuksen menetelmät perustuvat yhteistyöhön. Esimerkiksi NYTin Yrityskylissä ja Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa työskennellään tiimeissä. Hiljattain pidetyillä Yrittäjyyskasvatuspäivillä nostettiin vahvasti esille kestävien arvojen merkitys yrittäjyyskasvatuksessa – myös sosiaalinen vastuullisuus. Sinänsä tämä ei kuitenkaan ole mitään uutta – kestävä kehitys on ollut mukana yrittäjyyskasvatuksessa niin kauan kuin muistan.
Työelämään ja yrittäjyyteen liittyvät tiedot ja taidot auttavat nuoria ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa sekä toimimaan tulevaisuuden ympäristöissä, minkä ainakin itse tulkitsen varsin sivistäväksi. Sivistyksen ja tutkitun tiedon merkitys korostuu myös tämän päivän työelämässä. Yrittäjyyskasvatuksessa teoriaa kuitenkin pyritään soveltamaan myös käytäntöön tekemällä oppimisen kautta. Ymmärrän kuitenkin, että esimerkiksi Yrityskylään osallistumiseen käytetty aika on pois jostakin muusta opetuksesta – tämän takia ohjelmamme ovat suunniteltu opetussuunnitelmalähtöisesti, eli ne tarjoavat vaihtoehtoisen tavan oppia asioita, joita kouluissa pitäisi muutenkin oppia.
Kirjoittaja:
Lauri Vaara, erityisasiantuntija, Nuorten NYT
Opettajankoulutus ja tutkimus