Vuoden opinto-ohjaajaksi valittu Tarja Perolainen on aktiivinen verkostoituja, jolla on tietotaitoa niin tämän päivän opiskelijoiden kuin työelämänkin maailmasta. Hänen vahvuuksiaan ovat palkintoperusteiden mukaan mm. kuuntelemisentaito, oikeudenmukaisuus, vahva ammatillinen toimijuus sekä osallisuuden mahdollistaminen.
Sasky Ammatti-instituutti Iisakissa työskentelevä Tarja Perolainen on toiminut ammatillisen opettajan tehtävissä vuodesta 1992 alkaen ja Saskyssa vuodesta 2004 alkaen opinto-ohjaajana. Hänellä on laaja kokemus ammatillisen koulutuksen kehityksestä eri vuosikymmeniltä. Yksi Perolaisen viime aikojen isommista työtehtävistä on koskenut kansainvälisten opiskelijoiden opintopolkujen ohjausta. Tässä Perolaisen verkosto- ja kuuntelutaidoista on jälleen kerran ollut suurta hyötyä.
Iloiset onnittelut vuoden opinto-ohjaajalle! Mikä mielestäsi opinto-ohjaajan työssä tärkeintä?
Tärkeää on opiskelijan kanssa mukana kulkeminen. Jotta opiskelijalla on tiedossa ainakin yksi sellainen henkilö, jolta voi tulla kysymään mitä tahansa. Kysymys voi olla vaikka pankki- tai Kela-asia – jokin mikä tahansa asia, joka on jäänyt epäselväksi.
On myös tärkeää olla helposti lähestyttävä ja opoilla pitää olla tuntosarvet pystyssä. Yhden opiskelijan kohdalla pieni humoristisuus voi auttaa, kun taas toinen saattaa mennä siitä aivan lukkoon. Oppijoita on todella erilaisia, niin luonteeltaan kuin oppimistavoiltaankin. Kohtaan työssäni 16-60-vuotiaita opiskelijoita.
Mikä opinto-ohjaajan työssä erityisesti motivoi sinua?
Pidän paljon siitä, että päivät ovat niin erilaisia ja kun saan olla erilaisten opiskelijoiden kanssa. Meillä on täällä kahdeksan ammattialaa, mikä myöskin on mielestäni motivoivaa. Kaikista hienoin juttu työssäni on se, kun opiskelija löytää oman juttunsa. Tai jonkin ratkaisun, joka häntä kiinnostaa.
Motivoivaa on myös se, että kaikesta oppii uutta – esimerkiksi siitäkin, miten toimia erilaisten ihmisten kanssa. Samalla myös itsestään oppii aina uutta. Yhteistyö opettajien kanssa on yhtä lailla todella tärkeää. Se on vuoropuhelua – kaikkien on uskallettava tuoda esille asioita.
Mikä työssä on haastavinta?
Kun tämä on niin laaja-alaista. Ja kun meillä on kaksi toimipistettä. Mietin monesti, pystynkö tasa-arvoisesti jakamaan resurssiani kaikille. Haluaisin, että työni olisi tasalaatuista ja tasapuolista. Tekemistäni tukee kyllä loistavasti työparini eli koulutusohjaaja. Hän keskittyy enemmän haastetilanteisiin, ja minä keskityn valintatilanteisiin ja oppilaiden ohjaamiseen.
Myös muuttuva työelämä ja koulutusala haastavat ammatillisesti. Olen saanut uusia toimialoja ohjattavaksi ja mennyt itsekin joihinkin pääsykokeisiin, jotta näen, millainen on vaikka sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai -vaatimukset. Käyn tutustumassa myös tekniikkapuolella, koska haluan nähdä, mitä siellä tehdään. Lisäksi käyn opiskelijaryhmien kanssa joillakin työpaikoilla tai ammattimessuilla. Niissä tilanteissa on hienoa nähdä opiskelijat aivan eri yhteyksissä ja nauraa yhdessä asioille vaikka kahvin äärellä. Tässä ammatissa ei kannata jäädä pelkästään työhuoneeseen.
Miten nuorten työelämätoiveet ovat muuttuneet työurasi aikana?
Kun aloitin urani, niin silloin ei mietitty kovin paljon työviihtyvyyttä (harjoittelupaikoissa). Nykyisin se tulee paljon esille. Me keskustellaan, millaiset asiat työharjoittelupaikassa toimivat tai eivät toimi. Ohjeistamme opiskelijoita olemaan yhteydessä, jos työpaikalla joku asia kiikastaa. Kyseessä voi olla myös väärinkäsitys. Joskus opiskelija kokee, ettei ole saanut riittävästi ohjausta tai tekee työtehtäviä, joiden ei ollut ajatellut kuuluvan työtehtäviin.
Nykyisin myös sopivaa työpaikkaa pohditaan aiempaa enemmän ja sitä, että se istuu tutkinnon perusteisiin.
Mutta työelämätoiveista sanoisin, että aika realistisia ne opiskelijoiden toiveet ovat. Opokurssilla he vastaavat kyselyyn ”Missä näet itsesi viiden vuoden päästä”. Monen haaveena on työpaikka, jossa viihtyy tai oma asunto.
Miten nuorten ymmärrystä työelämästä voisi mielestäsi kehittää?
Me lähdetään Parkanossa kokeilemaan syksyllä sellaista, että opiskelijoilla ei olekaan perjantaisin etäopintoja, vaan uudenlainen tehtäväpaketti. Eli paikalliset yrittäjät ottavat opiskelijoita silloin käymään ja opiskelijat kuulevat, miten yritys toimii, mitä on yrittäjyys ja miten vaikka kestävä kehitys siellä toteutuu. Lisäksi opiskellaan myös, mitä sanoo työaikalainsäädäntö. Tämmöiset on ennen olleet teoriaopintoja. Mutta kun tänä päivänä lähiopetusta on ammattiopinnoissa aivan liian vähän, niin me lähdetään kokeilemaan sitä, että opiskelijat ovat yhden päivän viikosta työpaikalla. Paikalliset yritykset ovat mielellään mukana, koska niissä mietitään, mistä saada työvoimaa.
Miten ohjaustyö tulee muuttumaan tulevaisuudessa?
Uskon, että ohjauksen tarve lisääntyy, koska opiskelijoille tuleva tiedon määrä on valtava. Nuorella voi olla kokemus, että pitäisi jo varhain tehdä opiskelu- ja työelämävalintoja. Muistutan aina, ettei opinto- ja urapolut ole niin suoria. Lisäksi heidän pitää nykyisin myös tunnistaa, mikä on oikeaa tietoa. Olen itsekin jo törmännyt tekoälyllä tehtyihin opintohakemuksiin.
Mistä saat tukea opinto-ohjaukseen?
Mulla on aivan mahtava työyhteisö! Kuuluun myös moniin opinto-ohjauksen ryhmiin, esimerkiksi Pirkanmaan, Suomen opinto-ohjaajien ja Saskyn tiimiin. Lisäksi saan tietoa webinaareista. Ja Nuorten NYTin, STTK:n ja SAK:n materiaalit ovat myös loistavia.
Miten aiot juhlia Vuoden opo -saavutustasi?
Työporukalla juhlistetaan tätä ilman muuta. Olen todella otettu tästä kunnianosoituksesta. Kun kuulin tästä puhelimessa, olin juuri aloittamassa imuroinnin kotona. Itku pääsi ja tunsin itseni aika nöyräksi. Mutta kyllä tätä juhlistetaan – kakkukahvit myös opiskelijoille luvassa!
Taustatietoa Vuoden opinto-ohjaajan valinnasta
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Suomen Opinto-ohjaajat SOPO ry valitsevat ja palkitsevat vuoden opinto-ohjaajan. Vuoden opinto-ohjaajan julkistus ja palkitseminen tapahtui vuonna 2024 Opopäivillä Rovaniemellä 9. helmikuuta.