”Tänä keväänä tuottamamme tulevaisuusraportin mukaan yli 70 prosenttia nuorista oli hakeutumassa kesätöihin. Ensimmäiset kokemukset työstä ovatkin nuorille tärkeitä, ja kukapa ei muistaisi ensimmäistä kesätyöpaikkaansa. Työhön liittyvät odotukset ja merkitykset kuitenkin elävät ajassa.
Merkkejä muutoksista työn merkityksessä voi nähdä nuorten työelämäodotuksissa, joissa korostuvat työelämän laatuun ja mielekkyyteen liittyvät odotukset. Kyse ei ole enää vain maineesta ja mammonasta. Tulevaisuusraportin kyselytutkimuksen perustella työn toivotaan olevan omien arvojen mukaista, oman hyvinvoinnin kannalta kestävää, merkityksellistä ja kiinnostavaa.
Samalla työn toivotaan pysyvän ikään kuin omassa poterossaan. Tulevaisuusraportista selviää, että nuoret arvostavat kohtuullisia työaikoja ja turvallista työympäristöä, eivätkä halua työn läikkyvän vapaa-ajalle. Myös työnteon kuormittavuus huolettaa heitä: vuoden 2024 Tulevaisuusraportin vastaajista peräti 37 % pelkäsi työelämän olevan liian kuormittavaa ja monia mietitytti, miten työpaikoilla onnistutaan tukemaan hyvinvointia.
Työn merkityksen rakentumisessa jalansijaa näyttäisi saavan suuntaus, jossa työ on vain osa elämää. Elämän eri osa-alueiden tasapainoinen ja toisiaan tukeva toteutuminen korostuvat, mikä usein vaatii työltä myös joustavuutta. Työn halutaan olevan linjassa oman elämänfilosofian kanssa ja mahdollistavan sen edellyttämät harrastukset ja toiveet.
Identiteettimme ei rakennu enää yhtä vahvasti työn ympärille ja sen merkitys statussymbolina on laskenut. Hieman kärjistetysti voisikin ajatella, että aiemmin muu elämä oli alisteisessa asemassa suhteessa työhön. Nykyään asetelma on yhä useammin toisinpäin.
–
Työelämän realiteetit eivät välttämättä pysy perässä
Se, että nuoret nostavat esille työelämän laatuun liittyviä tekijöitä ja osaavat myös vaatia niitä, on hyvä asia. Tämä haastaa työnantajia kehittämään kestävämpiä käytäntöjä työelämään. Myös pyrkimys työn ja vapaa-ajan mielekkääseen yhdistämiseen luo parempaa pohjaa hyvinvoinnille. Nuoria näyttääkin kiinnostavan nyt erityisesti sellaiset alat, joissa edellä kuvatuille työelämäodotuksille tuntuu olevan paremmin jalansijaa.
Vuoden 2023 tulevaisuusraportin tulosten perusteella nuorten keskuudessa suositumpien alojen joukosta löytyvät matkailu- ja ravintola-alat, taidealat, kulttuuri ja viihde sekä media ja viestintä. Lisäksi 45 % vastaajista ajatteli voivansa toimia yrittäjänä, missä onkin tapahtunut selkeää kasvua viime vuosina. Erityisesti nuorten yrittäjyysorientaation kasvu herättää kysymyksen siitä, ovatko nuoret etsimässä vaihtoehtoja perinteiselle työelämälle.
Ravintola-alaa lukuun ottamatta edellä mainittuja aloja ei kuitenkaan löydy niiden joukosta, joihin uusia osaajia erityisesti tarvittaisiin (Ammattibarometri, 2022). Töitä vaikuttaisi sen sijaan löytyvän parhaiten sieltä, missä tämän päivän työelämäodotuksiin voi olla vaikeampi vastata. Monet näistä tehtävistä ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä. Terveydenhuolto oli vuoden 2023 tulevaisuusraportin tuloksissa edelleen suosituin ala erityisesti tyttöjen keskuudessa. Kiinnostus alaa kohtaan oli kuitenkin laskenut seitsemän prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.
–
Tie unelmiin on harvemmin suora
Tuoreen Lasten ja nuorten säätiön toteuttaman Nuorten unelmat 2024 -selvityksen mukaan unelmointi on nuorille erittäin tärkeää ja 63 % uskoo myös toteuttavansa unelmansa. Suomessa nuorten usko nimenomaan omaan tulevaisuuteensa onkin verrattain vahvaa, mikä on hieno asia tässä yllätysten ajassa. Tulevaisuusraportin mukaan nuoret myös luottavat aiempaa enemmän valmiuksiinsa pärjätä tulevaisuuden työelämässä.
Unelmien toteutuminen edellyttää kuitenkin yleensä ponnisteluja ja epämukavuusalueilla käymistä. Suunnitelman A lisäksi on taskusta hyvä löytyä myös suunnitelmat B ja C. Unelmia hahmotellessa on hyvä muistaa, että kaikki työ on jo itsessään arvokasta ja merkityksellistä. Kokemukset vähemmän miellyttävistä töistä ovat yleensä miellyttävän työn edellytyksiä. Itse ajattelen, että työn perimmäinen merkitys syntyy siitä, että sen kautta ihminen huolehtii itsestään sekä muista. Jo pelkästään sillä on paljon merkitystä. Kaikesta työstä voi olla ylpeä ja kaikki kokemus vie eteenpäin.
Mutta lähestymmekö työelämää jo liikaa omien hyötyjen näkökulmasta? Koitamme löytää työelämästä juuri sellaisen palasen, joka loksahtaisi optimaalisesti omaan elämäntilanteeseen ja tavoitteisiin. Samalla voi jäädä pienemmälle huomiolle, mitä työ jo itsessään meille tarjoaa tai millaista merkitystä voisimme tuoda työmme kautta muille. Esimerkiksi työkavereiden merkitys korostuu kaikkien ikäluokkien kohdalla.
Koen, että hyvä työelämä on myös vuorovaikutusta ja sitoutumista yhteisiin asioihin. Työ tarjoaa merkityksellisyyttä elämään sekä rakennuspalikoita oman identiteetin muodostamiseen – vaikka olisikin päätynyt jonnekin muualle, kuin mitä ihan alun perin suunnitteli.
Kirjoittaja:
Lauri Vaara, erityisasiantuntija, Nuorten NYT
Opettajankoulutus ja tutkimus