/ Uutinen

Tutkimus: Temperamentti vääristää kouluarvosanoja

Temperamentti on Keltikangas-Järvisen mukaan persoonallisuuden biologinen pohja, joka on suurimmaksi osaksi perittyä. Se on lähtökohta tai taipumus siihen miten ihmiset reagoivat ympäristöönsä. Näistä valmiuksista kasvatus ja ihmisen kokemukset luovat yksilöllisen persoonallisuuden.

Temperamenttiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset kouluympäristössä ilmenevät piirteet kuin varautuneisuus, intensiivisyys, rauhallisuus, kiihtymyksen taso, järjestelmällisyys tai tapa osoittaa emootioita. Näiden vaikutus oppilaiden osaamisen arvioinnista tulisi Keltikangas-Järvisen mielestä minimoida.

Oppilaiden erilaiset toimintatyylit merkittävässä asemassa

Tutkimuksesta kävi ilmi, että tällä hetkellä oppilaiden toimintatyyli vaikuttaa eri oppiaineissa jopa yli 30 % arvosanasta. Erityisesti temperamentin vaikutukset arvosanoihin nousee merkittäviksi verratessa oppilaita toisiinsa. Vain puolet oppilaiden välisistä eroista arvosanoissa selittyy osaamiseroilla ja loput oppilaiden erilaisilla toimintatyyleillä.

– Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa.

Kun tilastollisilla menetelmillä poistetaan arvosanoista temperamenttien vaikutukset, kapenee tyttöjen ja poikien väliset arvosanaerot ratkaisevasti. Tämä on merkittävä tieto keskusteluissa tyttöjen ja poikien välisistä osaamiseroista koulussa.

Jo ennestään on tiedetty, että koulumenestys ennustaa yllättävän vähän tulevaisuuden menestystä ja esimerkiksi uravalintoja. Yksi selittävä tekijä on, että osaa ns. kympin tytöistä on koulussa palkittu liikaa kouluun sopivasta käytöksestä osaamisen kustannuksella.

– Tämän jälkeen työelämässä ei selvitä, koska ei ole totuttu ponnistelemaan ja venymään hyvän tuloksen eteen. Positiivinen vinouma pätee erityisesti tyttöihin.

Uusia työkaluja arviointiin

Vika ei ole kuitenkaan Keltikangas-Järvisen mukaan opettajien osaamattomuudessa, sillä ongelma piilee yhteismitallisen arviointipohjan puutteessa. Opettajia tulisi kouluttaa siitä, mitä temperamentti on ja miten se vaikuttaa arvosanoihin. Ilman tietoa näistä vaikutuksista opettaja voi toimia arvioinnissaan vaiston varassa, kuten ihmiset yleensäkin tehdessään johtopäätöksiä muista ihmisistä. Tiedostaessaan oman temperamenttinsa ja suhtautumisensa muiden temperamenttipiirteisiin, opettaja pystyy tietoisesti sulkemaan arvioinnista pois oppilaan luonteenpiirteiden tuomat seikat.

Keltikangas-Järvinen ehdottaa joka oppiaineeseen erillistä arvosanaa osaamiselle ja käytökselle. Käytösnumero kuvastaisi esimerkiksi motivaatiota, innokkuutta ja kiinnostuksen osoittamista.

– Osaamisen arviointi ei saisi olla kompromissi osaamisen ja kaiken muun oppilaan toiminnan välillä, vaan kuvastaa nimenomaan oppiaineen sisällön osaamista.

Keltikangas-Järvisen ja Mullolan kirja Maailman paras koulu? Kympin tytöt ja seiskan pojat – luonnonlakiko? ilmestyi 12.8.2014.

Lähde: Yle Radio Suomi sekä Savon Sanomat

Kuva: Riitta Supperi/Keksi/Team Finland