Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on yksi Suomen suurimmista toisen asteen oppilaitoksista. Opiskelijoita on yli 17 000 ja koulutusaloja lukuisia. Liiketalouden koulutuspäällikkö Tiina Mätäsjärvi toteaa, että yrittäjämäisten taitojen omaksuminen muuttaa sekä opiskelijoita että opettajia.
”Eräs nuori, joka oli opiskellut meillä vain pienen ajan yrittäjyyttä, mietti, että olisipa saanut samalla menetelmällä opiskella koko koulutuksensa läpi”, Mätäsjärvi kertoo.
Kesällä Mätäsjärvi vastaanotti Tredun edustajana palkinnon, kun ammattiopistolle jaettiin tunnustus Euroopan yrittäjyyskasvatuksen kärkikouluna. Palkinto jaettiin Ateenassa Gen-e -tapahtumassa, Euroopan suurimmassa nuorten yrittäjyyskilpailussa. Miltä palkinnon saaminen tuntui?
”Se oli hieno kunnia. Jutellessani siellä muiden opettajien kanssa, tajusin, miten kovassa porukassa olemme. Esimerkiksi Kyproksella yrittäjyys on koulutuspolun läpileikkaava teema päiväkodista alkaen. Tajusin myös sen, että meillä on Suomessa vielä aika paljon tehtävää. Kansainvälisessä tapahtumassa oli niin isosti ajattelevia pedagogeja, jotka silmät säihkyen puhuivat yrittäjyyskasvatuksesta.”
Nuorien valmentamista tulevaisuuteen
Miksi yrittäjyyskasvatus on tärkeää nuorille – myös niille, jotka eivät välttämättä ryhdy yrittäjiksi?
”En ole keksinyt vielä yhtäkään yhtä hyvää keinoa opettaa työelämätaitoja oppilaitosympäristössä. Kun emme tiedä, mitä tulevaisuuden työelämässä tulee tapahtuman, niin on parasta, että opiskelijat oppivat itse olemaan aktiivisia. Oppilaitoksena ei voi kieltäytyä yrittäjämäisten taitojen opettamisesta.”
”Yrittäjyysohjelman opit ja kokemukset jäävät mieleen myös niille opiskelijoille, jotka eivät ryhdy yrittäjiksi. Näissä opinnoissa on mukana isot tunteet ja tunnejälki tarvitaan, jotta syväoppimista voi tapahtua.”
Mätäsjärvi toteaa, että opetuksen kannalta yrittäjyys ei ole mitään irrallista. Se linkittyy kaikkiin muihin oppiaineisiin, kuten äidinkieleen, englantiin tai yhteiskuntaoppiin. Hän lisää, että kehitettävää olisi näiden aineiden opetuksen tuomisessa osaksi yrittäjyysopintoja.
Vuosi yrittäjänä -ohjelma vastaa opetustarpeisiin
Yksi konkreettinen väylä oppia yrittäjyyttä Tredussa on Vuosi yrittäjänä -ohjelma, jossa opiskelijat perustavat oman NYT-yrityksen. Yrityksiä onkin nähty laidasta laitaan: kauneudenhoitopalveluista logistiikkaan. Moni liikeidea ei päädy jatkoon – eikä tarvitsekaan. Tärkeämpää on, että opiskelija oppii oma-aloitteisuutta, kokeilemista, epäonnistumisesta ja uskaltaa myös ottaa riskejä.
”Viime viikolla oli hienoa nähdä, miten innoissaan lähihoitajaopiskelijat olivat yrittäjyyden opiskelusta ja kertoivat yritysideastaan Tredun tapahtumassa”, Mätäsjärvi kertoo.
”Vuosi yrittäjä -ohjelma on todella hyvä, koska se vastaa täysin tutkinnon osaa ”Yrityksessä toimiminen”. NYTn tukimateriaalit auttavat myös paljon ja moni opettaja sanoo, ettei juurikaan itse tarvitse tehdä mitään materiaaleja.”
”Meillä suosittua on myös NYTin kesäyrittäjyys, jonka käynnistämme oppilaiden kanssa toukokuusta. Opiskelijat perustavat kesäksi yritykset eli työllistävät itsensä. Elokuussa opettaja kokoontuu ryhmän kanssa ja kaikki yrittäjyydestä kertyneet opit käydään läpi.”
Millaista yrittäjyysopintojen tunneilla on?
”Se on paljon ryhmässä tekemistä. Opettaja antaa esimerkiksi 10 minuutin tietoiskun markkinoinnista ja sen jälkeen opiskelijat lähtevät miettimään markkinointia oman yrityksensä kannalta. Monet innostuvat ja käyttävät yrittäjyyden opiskeluun myös yllättävän paljon vapaa-aikaa.”
”Lisäksi me teemme yritysvierailuja ja meillä käy yrityskummeja. Myös alueen yrittäjäjärjestöt ovat todella tärkeitä. Uusi yhteistyömuoto on toiminta Tampereen kaupungin Start-Up yhteisö Platform 6:n kanssa, johon Tredun yrittäjyyden opiskelijat pääsevät tutustumaan ja hyödyntämään osana yrittäjyysopintojaan. ”
Yrittäjyyskasvatus opettaa nuoria ja opettajia
Millainen merkitys yrittäjyyskasvatuksella on opettajalle?
”Yrittäjyyskasvatus on opettajalle antoisaa. Saa työskennellä nuorten kanssa ja nähdä, miten he miettivät sitä yritysideaansa tai saavat ekat kaupat tehtyä.”
”Uskalla yrittää -kilpailuissa on upeaa nähdä, kun nuoret ylittävät monella tapaa itsensä, vaikkei voittoa tulisikaan.”
Mätäsjärvi kertoo usein innostuvansa liikaa ja sortuneensa opiskelijoiden sparrailuun.
”Mutta eihän ne opiskelijat ota niitä ideoitani. Ja pitää myös antaa mahdollisuuksia siihen, että tulee mokia. Yrittäjyys ei ole helpoin tapa oppia. Mutta oppiminen on tehokasta, kun se menee tunteisiin. Peräänkuulutan myös paljon sitä, että tehkää yhdessä. Yhteinen tekeminen puskee kaikkia eteenpäin.”
Miten opettaja voi päästä alkuun – minkä vinkin Mätäsjärvi antaisi opettajille, joita yrittäjyyskasvatus kiinnostaa?
”Yrittäjyyskasvatus vaatii opettajalta uskallusta jättää tietäjän viitta sinne naulaan. Kun menet kohtaamaan opiskelijoita, voit olla läsnä, vaikka et tiedäkään kaikkea. Ja ei kannata antaa kaikkia vastauksia valmiiksi. Se opettajan työ on paljon sitä, että valmennat oppilaita toimimaan yhdessä ja ajattelemaan yhdessä.”
Mätäsjärvi tietää mistä puhuu. Hän on opettanut yrittäjyyskasvatusta aiemmin muun muassa Saskyssa ja Ylöjärven lukiossa sekä kouluttautunut tiimimestariksi. Tredussa hän vastaa liiketalouden koulutuksesta, mutta yrittäjyyskasvatus koskettaa oppilaitoksessa kaikkia.
”Jos talousaiheita epäröi, niin ne asiat tulevat NYTin materiaaleissa selkeästi esille. Joskus saatetaan myös pelätä, että opiskelijat rikkovat jotakin. Mutta kyse on kouluajalla tapahtuvasta toiminnasta, jolloin voimassa on vakuutus. Ja myös Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa NYT-yritysten toiminta on turvattu vastuuvakuutuksin. Ylipäänsä on harvinaista, että mitään tapahtuu. Omana aikani yhden kerran, kun opiskelijat kävivät jakamassa flyereita, saimme palautetta, että maahan oli jäänyt roskia. Sitten mentiin keräämään ne esitteet pois.”
Mätäsjärvi toteaa kuitenkin, että olisi hyödyllistä, jos opettajalla olisi joku ”ajattelukaveri”.
”Itsellä ei välttämättä ole vastausta kaikkiin oppilaiden kysymyksiin ja on hienoa, jos olisi vaikka esihenkilö tai kollega, jonka kanssa purkaa ajatuksia. Mutta NYTin koulutuksia on koko ajan saatavilla ja niihin kannattaa osallistua. Odotan itse myös innolla uusia jaksoja yrittäjyyskasvatuksen podcastista ”Yksisarviset”.
Lopuksi Mätäsjärvi vielä toteaa, ettei opettajan pidä lannistua haasteista.
”Yrittäjyyskasvatus on opetustyössä parasta. Siinä kasvaa itsekin.”
–
Teksti: Kaisa Huikuri
Kuva: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
Lue lisää: Ota yrittäjyyskasvatuksen ohjelma käyttöön ja osallistu koulutukseen
Tredu palkittiin Euroopan parhaiden joukossa
Tampereen seudun ammattiopisto Tredu palkittiin heinäkuussa 2025 Gen-E-tapahtumassa yhtenä Euroopan 10 parhaasta yrittäjyyskoulusta. The Entrepreneurial School Awards (TES Awards) -tunnustus jaetaan vuosittain ansioituneille yrittäjyyskasvatusta edistäville oppilaitoksille perus- ja toisella asteella Euroopassa.
Gen-E on Euroopan suurin nuorten yrittäjyystapahtuma ja -kilpailu, jonka järjestää Nuorten NYTin eurooppalainen kattojärjestö JA Europe. Gen-E:ssä kokoontuvat tuhannet 15–30-vuotiaat Vuosi yrittäjänä -ohjelman suorittaneet opiskelijat.
TES Awards -raadin mukaan Tredun vahvuuksia olivat mm.:
- Laaja osallistuminen: yrittäjyyskasvatus koskee useita aloja liiketaloudesta hoivaan ja tekniikkaan.
- Selkeä strateginen visio: yrittäjyys on kirjattu osaksi opetussuunnitelmaa ja kehitystavoitteita.
- Konkreettiset menetelmät: opiskelijat voivat perustaa NYT-yrityksiä ja saada opintosuorituksia.
- Opettajien koulutus: Tredu panostaa opettajien osaamiseen ja ammatilliseen kehittämiseen.
- Vahvat verkostot: yhteistyö kaupungin, yritysten ja järjestöjen kanssa tuo oppimiseen realismia ja mahdollisuuksia.
