
Yrittäjyyskasvatusfoorumi järjesti 6.2.2023 tilaisuuden, jossa kuultiin tutkimustietoa, OAJ:n, järjestöjen sekä eri puolueiden edustajien kantoja yrittäjyyskasvatuksen edistämisen keinoista ja painopisteistä.
Tutkimusten mukaan merkittävä osa nuorista on kiinnostunut yrittäjyydestä, mutta oppilaitokset eivät edelleenkään täysin pysty vastaamaan nuorten tarpeisiin saada riittävästi yrittäjyys- ja työelämätietoa. TAT Nuorten tulevaisuusraportin (2022) mukaan jopa 60 % nuorista halusi, että koulussa kerrottaisiin lisää työelämästä. Valtakunnallisen Ysimittari-tutkimuksen (2022) mukaan vain 34 % yhdeksäsluokkalaisista vastaajista koki, että koulu oli tarjonnut riittävästi tietoa yrittäjyydestä.
Yrittäjyyskasvatusta tulisi toteuttaa tasapuolisesti eri puolilla Suomea
Vaikka Suomessa ymmärretään jo yrittäjyyskasvatuksen merkitys nuorten työelämävalmiuksien kehittymisessä ja yrittäjyyskasvatus huomioidaan opetusta ohjaavissa dokumenteissa kaikilla kouluasteilla, yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa on vielä parantamisen varaa.
Tutkimusten mukaan rehtorit ovat ratkaisevassa roolissa yrittäjyyskasvatuksen ja koulujen toimintakulttuurin johtajina ja resurssien kohdentajina. Myös opettajien osaamisen kasvattaminen mahdollistaa sen, että he voivat soveltaa erilaisia menetelmien yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa.
Tavoitteet hallituskaudelle
Yrittäjyyskasvatusfoorumi esittää yhteisiin keskusteluihin ja tutkimustuloksiin perustuen seuraavat tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027:
- Opettajien valmiuksia ja resursseja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta tulee vahvistaa
- OKM:n johtama valtakunnallinen yrittäjyyden ohjausryhmä tulee käynnistää uudelleen.
- Avataan keskustelu yrittäjyyden lukiodiplomin luomiseksi.
- Vuonna 2017 laaditut OKM:n yrittäjyyslinjaukset on tärkeää päivittää tähän päivään ja huomioida, miten yrittäjyyskasvatus näkyy eri kouluasteilla.
Yrittäjyyskasvatusfoorumi on tyytyväinen, että opetus- ja kulttuuriministeriö on vuosien varrella myöntänyt erityisavustusta nuorten yrittäjyys-, työelämä- ja taloustaitojen edistämiseen. Tämä on ollut merkittävää yrittäjyyskasvatustoimijoiden tekemälle pitkäjänteiselle työlle. Foorumi toivoo, että rahoitus edelleen säilyy ja palaa aikaisempien vuosien tasolle.
Puoluepaneelissa keskustelleet kansanedustajat Anders Adlercreutz, Eeva-Johanna Eloranta, Mari Holopainen, Marko Kilpi, Mikko Kinnunen ja Sakari Puisto kannattivat yrittäjyyskasvatusfoorumin tavoitteita.
– Yrittäjyyskasvatuksen tarpeellisuudesta sekä edelleen kehittämisestä ja vahvistamisesta vallitsi vahva yhteisymmärrys yli puoluerajojen. Toivon, että asian tärkeys pysyy muistissa ja on esillä vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa, totesi paneelia johtanut OAJ:n eritysasiantuntija Lauri Kurvonen.
Vaikuttavuuslukuja Yrittäjyyskasvatusfoorumin toimijoilta
Yrittäjyyskasvatuksen toimijakenttä on valtavan rikas ja yrittäjyyskasvatuksen eteen tehdään paljon yhdessä ja erikseen:
- Nuori Yrittäjyys ry: vuosittain vajaa 5 000 nuorta osallistuu yrittäjyysohjelmaan, jossa nuoret perustavat usean kuukauden ajaksi oman harjoitusyrityksen.
- Opinkirjo: 20 000 opettajaa käyttää vuosittain Yritys Hyvä -kilpailun tehtäväaineistoa yrittäjyyskasvatuksessaan.
- Suomen Yrittäjät: 1 000 opettajaa osallistuu (yrittäjyyden) täydennyskoulutuksiin vuosittain.
- 4H: Vuosittain lähes 7 miljoonaa euroa palkka- ja yrittäjätuloa yli 8 000 nuorelle.
- YES-verkosto vei 163 kuntaa yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen äärelle vuonna 2022.
- Talous ja nuoret TAT: 86 % Suomen kuudesluokkalaisista osallistuu vuosittain Yrityskylä alakouluun.
Nuori Yrittäjyys ry on mukana yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta edistävien organisaatioiden yhteisessä keskustelufoorumissa Yrittäjyyskasvatusfoorumissa. Yrittäjyyskasvatusfoorumiin kuuluu tällä hetkellä 14 merkittävää toimijaa: YES-verkosto, 4H-järjestö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, LUT-yliopisto, HtF Group Oy, MTK ry, OAJ, OPH, Kehittämiskeskus Opinkirjo, Perheyritysten liitto, Skills Finland ry, Suomen Yrittäjät ja Talous ja nuoret TAT.