/ Uutinen

Suuri osa ylioppilaista jää ilman korkeakoulupaikkaa, 20 prosenttia nuorista käyttäisi jatko-ohjausta

Huomenna 15.7. julkistetaan viimeisetkin korkeakoulujen pääsykokeiden tulokset. Viime vuonna voimaan tullut lukiolaki edellyttää kuntia järjestämään korkeakoulupaikkaa vaille jääville ylioppilaille jatko-ohjausta.

Moni tämän kevään ylioppilas on jo saanut lopulliset tulokset korkeakoulujen pääsykokeista, viimeiset tulokset ilmoitetaan huomenna 15.7. Opetushallituksen mukaan hakijoita on ollut tänä keväänä yhteensä 167 000. Aloituspaikkoja on tarjolla 46 600, mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa hakijoista jää ilman korkeakoulupaikkaa. Vuosittain vajaa kolmannes jatkaa välittömästi ylioppilaaksitulon jälkeen jatko-opinnoissa.

”Lukiolaki takaa ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuuden jatko-ohjaukseen. Varsinkin nyt koronakevään jälkeen moni motivoitunut opiskelija saattaa pääsykoemuutosten vuoksi jäädä ilman opiskelupaikkaa. Siksikin jokaisen kunnan olisi hyvä viestiä selkeästi omista jatko-ohjauksen suunnitelmista – nuori ei saa jäädä yksin”, Talous ja nuoret TATin toimitusjohtaja Jenni Järvelä toteaa.

Kaikki tämän kevään ylioppilaat ovat oikeutettuja saamaan jatko-ohjausta, mikäli paikka jatko-opinnoissa ei avautunut tällä kerralla. Jatko-ohjauksen tarkoituksena on varmistaa, ettei kukaan nuorista jää tyhjän päälle, vaan voi saada vanhasta lukiostaan tukea ja näkökulmia oman tulevaisuuden pohdintaan vuoden ajan valmistumisesta. Myös jälkiohjauksena tituleerattu tuki on nuorille vapaaehtoista.

TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksen mukaan viidennes nuorista haluaa hyödyntää jatko-ohjauksen mahdollisuutta, mikäli jää ilman opiskelupaikkaa. Jopa 65 prosenttia on vielä epävarmoja jatko-ohjauksen tarpeesta.

”Valtaosa nuorista ei vielä tiedä, miten voisivat hyötyä jatko-ohjauksesta. Tarvitaan selkeitä malleja ja esimerkkejä onnistumisesta, jotta jatko-ohjauksen asema saadaan vakiinnutettua. Opinto-ohjaajat ovat nuorille tärkeitä sparraajia ja tietolähteitä. Heidän asiantuntemuksensa merkitys kasvaa entisestään jatko-ohjauksen myötä”, Järvelä jatkaa.

Välivuosi on osa opintopolkua

Opiskelupaikka ei ole kaikkien tämän kevään ylioppilaiden tavoite – ainakaan heti. Osa nuorista haluaa ihan suunnitellusti pitää välivuoden lukion jälkeen, jotta ehtii kartuttaa työkokemusta, pohtia tulevaisuuden valintojaan, matkustella ja hengähtää tiiviiden lukio-opintojen jälkeen.

Välivuoden suosio on hieman laskenut viime vuodesta, mutta edelleen reilu neljännes suunnittelee ottavansa paussin ennen jatko-opintoja (TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020). Välivuosi kiinnostaa selvästi tyttöjä enemmän kuin poikia: tytöistä edelleen kolmannes suunnittelee välivuotta. Voidaan sanoa, välivuosi on vakiinnuttanut asemansa suomalaisten nuorten opintopoluilla.

”Välivuodesta puhutaan usein negatiiviseen sävyyn ja tämä voi olla nuorille lannistavaa. On kaikkien etu, että nuori saa opiskelupaikan nopeasti, mutta välivuosi voi olla silti osan kohdalla tarpeellinen oman alavalinnan löytymisen kannalta”, Järvelä kommentoi.

 

TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan elokuussa 2020.