
Yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten mielikuvat vetovoimaisimmista toimialoista ovat hyvin perinteisiä. Tyttöjä kiinnostaa eniten terveyspalveluala, poikia puolestaan teknologiateollisuus.
Perinteiset asenteet näkyvät myös uskomuksina sukupuolten kykyjä kohtaan: 51 prosenttia yläkoululaisista pitää esimerkiksi tyttöjä poikia parempina äidinkielessä, kun vastaava luku on poikien kohdalla vain 4 prosenttia. Lisäksi tyttöjä pidetään parempina luovissa oppiaineissa sekä kielissä, poikia puolestaan liikunnassa, luonnontieteissä, historiassa ja matematiikassa. Ominaisuuksista itsevarmuuden yhdistää poikiin 49 prosenttia ja tyttöihin vain 7 prosenttia yläkoululaisista.
Nuoret tukeutuvat elämän tärkeimmissä päätöksissä yhä enemmän vanhempiin
Yläkoululaiset nojautuvat tulevaisuuden valintoja tehdessään yhä vahvemmin vanhempiin, sukulaisiin ja ystäviin. Lähipiirin merkitys tietolähteenä on vahvistunut kuluneen kahden vuoden aikana merkittävästi, yhteensä 6 prosenttiyksikköä.
76 prosenttia yläkoululaisista ja 78 prosenttia lukiolaisista sanoo arvostavansa vanhempiensa saavutuksia työelämässä. Näyttää siltä, että vanhempien konkreettiset teot ja työelämässä tekemät valinnat koskettavat nuorta irrallista ammatinvalintapuhetta huomattavasti enemmän.
– Sukulaisten ja ystävien tuki valinnoissa on nuorelle arvokasta, mutta esimerkiksi vanhempien käsitykset työelämästä saattavat olla vanhentuneita, jolloin niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Nuoret tarvitsevat kannustusta ja esikuvia elävästä elämästä uskaltaakseen tehdä omannäköisiään valintoja, muistuttaa Taloudellinen tiedotustoimisto TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.
Ohjausta oman polun löytämiseen jo kasiluokkalaisille
Yläkoululaisista tytöistä vain 30 ja pojista 41 prosenttia kokee saaneensa tarpeeksi ohjausta uravalintoihinsa yläkoulun aikana. Ohjauksen tarve korostuu kahdeksasluokkalaisilla: siinä missä puolet kaikista yläkoululaisista toivoo lisää työelämätietoa, on vastaava luku 8.-luokkalaisten keskuudessa 61 prosenttia.
– Nuoret tuntevat saavansa peruskoulun aikana riittävästi tietoa jatko-opinnoista ja niihin hakeutumisesta, koska nuoria ohjataan niin sanotusti koulusta kouluun. Samalla on kuitenkin hälyttävää, että esimerkit työelämästä jäävät hatariksi. Opinto-ohjaajien ohella koko opettajakunnan on tärkeää osallistua nuoren ohjaamiseen, kannustaa Tenhunen-Ruotsalainen.
Lukiolaisnuorilla ohjauksen tarve näkyy kiinnostuksena pitää välivuosi lukiosta valmistumisen jälkeen. Jopa 29 prosenttia lukiolaisista arvioi pitävänsä lukio-opintojen jälkeen välivuoden. Erityisesti lukiolaistytöt suunnittelevat jättävänsä hakematta seuraaviin opintoihin, välivuosi kiinnostaa heistä 38:aa prosenttia.
– Vaikuttaa siltä, että jatko-opintoihin hakeutumista lykätään suosimalla välivuotta. Tämä voi johtua useasta syystä, esimerkiksi lukio-opintojen aiheuttamasta uupumuksesta tai ensikertalaiskiintiöihin yhdistetystä taktikoinnista, jossa nuori asettaa tavoitteekseen kiinnostavan opiskelupaikan ja välttelee toissijaisiin vaihtoehtoihin päätymistä, Tenhunen-Ruotsalainen toteaa.
– Nuoren jatkon kannalta olennaista on, että oma polku ja seuraavat askelmerkit alkavat hahmottua mahdollisimman varhain. Siksi lukioajalle tarvitaan entistä enemmän tietoa ja kokemuksia työelämästä.
Kun koulu loppuu -tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin helmi- ja maaliskuun vaihteessa 2017. Kysymyksiin vastasi yhteensä yli 7 700 nuorta, joista 3 765 oli yläkoululaisia ja 3 946 lukiolaisia. Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta tutkimus- ja viestintäyhtiö T-Media Oy.
Lue lisää: www.kunkoululoppuu.fi/tutkimus
Voit myös ladata tutkimusraportin itsellesi TATin materiaalipankista.
Yhteydenotot:
Johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
puh. 040 545 2198
liisa.tenhunen-ruotsalainen(a)tat.fi
Viestintäpäällikkö Mari Lehtonen
Taloudellinen tiedotustoimisto TAT
puh. 040 450 8307
mari.lehtonen(a)tat.fi