/ Blogi, Yrittäjyyskasvatus

Positiivisia ajatuksia ja myytinmurtamista yrittäjyyskasvatuksesta

Nykylukiota vaivaa pirstaleisuus ja pistepotin kerääminen jatko-opintoja varten. Vuosi yrittäjänä voi luoda opiskelijalle turvallisen yhteisön, jossa voi kokeilla riskittömästi, kantavatko omat ideat. Moni onnistuu, joku myös epäonnistuu, mutta kokemuksesta oppivat kaikki ja usein enemmän, kuin voisi arvatakaan. Yrittäjyysosaamisesta saa arvokasta pääomaa ihmisenä kasvamiseen, opiskeluun, työelämään ja tulevaisuuden haasteiden kohtaamiseen.

Kaksi pikkuyrittäjää nauraa

Missä muussa aineessa opiskelija voi tehdä toimivan puhelinsovelluksen ja tuoda sen markkinoille, vaikka opettaja ei osaa tehdä samoin? Missä muussa aineessa opiskelija voi muuttua alisuoriutujasta onnistujaksi, kun saa keskittyä siihen, mikä itseä eniten kiinnostaa ja kokeilla rauhassa siipiään?  Missä muussa aineessa opiskelija pääsee suoraan kosketuksiin koulun ulkopuolisen maailman kanssa?

”Kun huippulukion joka aineessa pärjäävä opiskelija sanoo Vuosi yrittäjänä -kokemuksen jälkeen, että on väärin, että joku saa käydä lukionsa kokematta tätä ohjelmaa, voi ymmärtää, että olemme jonkin käänteentekevän äärellä. Koulussa on liian vähän tilaa omille ideoille, luovuudelle ja merkityksellisyydelle ja liikaa teoriaa, perässä hiihtämistä ja malleja, jotka on vain kopioitava.”

Yrittäjyydessä ainutlaatuista on juuri oman projektin omistajuus ja ainutkertaisuus. Samaan ryhmään mahtuvat niin leipurit, koodarit kuin korusuunnittelijatkin. Tärkein kurssi on usein niille, jotka eivät tiedä mitä tahtoisivat tehdä, mutta haluaisivat osallistua ja tehdä jotain. Kun fokus, into ja oma tiimi löytyvät, se voi tuntua samalta, kuin koko elämästä puuttuva palanen olisi vihdoin loksahtanut paikalleen.

Yrittäjyyskurssilla kaikki eivät tee kaikkea, vaan jokainen erikoistuu omaan rooliinsa yrityksessä, kuten oikeassa elämässäkin. Toimitusjohtajan ja markkinointipäällikön työt ovat erilaiset, mutta kaikkien tulee tehdä töitä tiimin menestyksen eteen omalla tavallaan. Koska tyypillisesti koulussa vaaditaan yleensä kaikilta samaa suoritusta, jo tämä voi olla käänteentekevä kokemus opiskelijalle. Olematta hyvä kaikessa pääsee loistamaan ja tiimi on enemmän kuin osiensa summa.

Asiaa tuntemattomien silmin yrittäjyyskurssit voivat näyttäytyä taloustiedon kursseina tai yrityksenä tehdä jokaisesta opiskelijasta yrittäjä väkisin. Kun asiaa tarkastelee opiskelijan perspektiivistä, kyseessä onkin vihdoin edes yksi projekti koulussa, josta saa tehdä täysin oman näköisen ja omien toiveiden mukaisen.

”Oppimisen omistajuus on vahvaa ja aidot ongelmat ja kiinnostuksenkohteet saavat monet alisuoriutujat huomaamaan, että he ovat oikeasti hyviä jossakin.”

Useimmat nuoret eivät valitse yrittäjyyskursseja dollarinkuvat silmissä kiiluen tai oikotietä Kauppakorkeakouluun metsästäen, kuten monet aikuiset tuntuvat luulevan. Yrittäjyyskurssille tullaan, koska halutaan tehdä omaa juttua. Yrittäjyyskurssilla operoidaan reaaliaikaisesti todellisuudessa, ei pelkästään opettajan antaman koulutehtävän parissa, kuten teoriapainotteisessa lukioarjessa pääosin tapahtuu. Toki niitä teorioitakin pääsee yrittäjyyskursseilla toteuttamaan käytännössä. Missä muussa aineessa yhdistyvät käytännössä mm. äidinkielen, matematiikan, yhteiskuntaopin, kuvataiteen, vieraiden kielten, psykologian opit?

Mistä opettajana sitten voi tietää, että yrittäjyyskasvatus on tärkeää?

Jokaisella meillä on näkyväksi tulemisen tarve. Liian moni huomaa jo alaluokilla, että joku muu on kaikessa aina parempi. Koulu arvostaa lopulta hyvin kapeaa sektoria osaamisessa. Akateemisissa taidoissa heikoimmille osoitetaan helposti paikkansa nokkismisjärjestyksessä. Näin saamme joukkoomme suuren joukon alisuoriutujia, jotka eivät arvosta koulua, eivätkä itseään ja/tai voivat monella tavalla huonosti.

Me opettajat olemme nähneet monta kertaa, kuinka opiskelija suorastaan puhkeaa kukoistamaan, ja ylittää itsensä, kun itse kehitetyn yritysidean ympärille syntyy menestystä ja asiakkaat haluavat oikeasti ostaa tuotteen tai palvelun.

”Se mikä voi joskus näyttää aikuisen silmään vähäpätöiseltä keksien myynniltä tai muulta puuhastelulta, saattaa opiskelijan näkökulmasta olla tärkeä onnistuminen, joka kantaa myös muissa opinnoissa ja elämässä.”

Resepti voi olla itse kehitetty, pakkauksessa on itse suunniteltu logo. Tuotteelle on mietitty hintaa, tehty kannattavuuslaskelmia ja suunniteltu myyntikampanjaa. Vihdoinkin on päässyt porukkaan, olemaan osa tiimiä. Kun sitten joku ostaa, kehuu tuotetta ja sanoo sen olevan erinomainen, voi suorastaan tuntea onnistumisen riemun.

Joskus tuote on monimutkainen puhelinsovellus, jota kurssin opettajakaan ei osaa koodata, joskus yksinkertainen jälleen myytävä tuote. Sillä ei ole merkitystä. Merkitystä on vain prosessilla, jonka se käynnistää opiskelijassa. Minä osaan, pystyn, voin. Moni ei usko, ennen kuin itse kokee.

Yrittäjyydessä opettajan ei tarvitse olla paras asiantuntija

Opettajan ei tarvitse osata leipoa tai koodata, pääasia on, että hän auttaa opiskelijoita onnistumaan, kannustaa ja miettii heidän apunaan, keneltä kannattaisi kysyä neuvoa. Kun yritysmaailmassa oikeasti menestynyt konkari neuvoo alalle pyrkivää junioria yrityksen alkutaipaleella, molemmat saavat paljon. Konkari kokee tekevänsä jotakin merkityksellistä, ja juniori saavansa paljon janoamaansa arvostusta. Yhdessä syntyy kokemus, joka vie molempia eteenpäin.

”Kun elokuussa luokkaan astunut arkajalka esittelee huhtikuussa omaa liikeideaansa suurelle salille englanniksi ylpeästi mikrofoniin puhuen, tietää opettaja, että opiskelija on valmis jatkamaan itsenäisesti siivin, jotka lukuvuoden aikana ovat kasvaneet”.

Yrittäjyys tulisikin mielestämme nähdä ennen kaikkea taito- ja taideaineena, jossa opiskelija pääsee toteuttamaan luovuuttaan ja harjaannuttamaan ongelmanratkaisukykyään.

EU:ssa tehty linjaus, jonka mukaan jokaisen opiskelijan tulisi saada opintojensa aikana vähintään yksi Vuosi yrittäjänä -kurssin kaltainen kokemus kouluaikanaan, on erittäin kannatettava. Vuosi yrittäjänä on kurssi, joka sopii mihin tahansa lukioon tai perusasteelle, isoon tai pieneen kouluun, maalle tai kaupunkiin.

Opettajan ei tarvitse olla historian ja yhteiskuntaopin opettaja, vaan kuka tahansa aiheesta innostunut ja kiinnostunut opettaja onnistuu varmasti, kunhan saa hieman kokemusta ja on itse valmis panostamaan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisopettajuuskin sopii tähän oikein mainiosti.

Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa aloittavalle opettajalle erinomaisen tuen ja valmiit korkeatasoiset materiaalit, joiden avulla opettajan aika ei mene oppimateriaalin valmisteluun, vaan hän voi keskittyä opiskelijoiden tukemiseen.

”Mikä parasta, yrittäjyysopinnoissa opettajalla on hieno mahdollisuus tutustua opiskelijaan yhdessä tehden ja yhdessä oppien, kohdata nuori aidosti. Molemmat, sekä opettaja että opiskelija, näkevät ihmisen oppiaineen takana!”


Katso videolta Vuosi yrittäjänä -opettajien Tuija Tialan ja Jenni Korteen mietteitä yrittäjyyskasvatuksen hyödyistä sekä siitä, miksi kaikkien koulujen kannattaa lähteä mukaan:

Jenni Korte, uskonnon opettaja, yrittäjyysopettaja, Etu-Töölön lukio, Helsinki
Tuija Tiala, saksan ja ruotsin kielen lehtori, yrittäjyyskasvatusvalmentaja, Hämeenlinnan lyseon lukio