Keväällä julkaistun Nuorisobarometrin mukaan nuorten usko tulevaisuuteen on laskenut. Vuonna 2016 vastaajista 83 % suhtautui omaan tulevaisuuteensa optimisesti, mutta vuonna 2024 osuus oli 61 %. Aihe on tärkeä ja synnyttänyt mediassa uutisointia, jossa on pohdittu, miten uhka voi vaarantaa jopa koko Suomen tulevaisuuden (IL 19.11.2025).
Toivo ei jakaudu tasaisesti ja esimerkiksi haastavammista taustoista tulevilla nuorilla on enemmän huolta arjen epävarmuudesta ja taloudellisesta selviytymisestä.
Tulevaisuususkon heikentymisen lisäksi on kuitenkin hyvä huomioida myös alueita, joilla voi olla näkyvissä positiivisia pilkahduksia ja sitä, mikä on vahvistumassa. Ja että puhuttaisiin aktiivisesti myös ratkaisuista, joilla rakentaa nuorten luottamusta tulevaisuuteen.
Signaaleja toiveikkuudesta
Vuosittain toteutettavan NYT Nuorten tulevaisuusraportin tulokset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella nuorten tulevaisuususkoa työelämäodotusten näkökulmasta. Laajaan kyselyyn vastasi 4 863 yläkoulun ja toisen asteen nuorta vuonna 2025. Tuoreimmat tulokset kertovat positiivisesta kehityksestä aivan viime vuosilta ja siitä, että nuorten toiveikkuus koskien työelämää ei ole kadonnut:
- 76 % nuorista uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan – kaksi vuotta sitten näin ajatteli vain 68 %
- 57 % odottaa työelämää innolla, kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023
- 71 % kokee omaavansa riittävät työelämävalmiudet, kun vastaava luku kaksi vuotta sitten oli 62 %
- 71 % nuorista uskoo, että heillä on hyvä tulevaisuus, vuonna 2024 näin koki 67 %
Nuorten NYTin toiminnassa me pyrimme vahvistamaan nuorten tulevaisuususkoa siten, että kaikki nuoret – erilaisista lähtökohdista riippumatta – saavat kouluissa oppia työelämä-, talous- ja yrittäjyystaitoja. Kaikilla ei löydy valmiita kontakteja työelämään kodin tai lähipiirien kautta, eikä kaikilla ole yhtä laajasti tietoa tulevaisuuden eri vaihtoehdoista. Myös taloustaitojen opiskelu on tärkeää, sillä talousosaamisella on vaikutusta oman arjen hallintaan, hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn.
Optimismia ja konkreettista toimintaa
Kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään tärkeää työtä nuorten tulevaisuususkon ja -taitojen vahvistamiseksi. Esimerkiksi Vantaan Ruusuvuoren koulussa toteutettava Radikaali toivo -valinnaisaine antaa nuorille konkreettisen tavan käsitellä ilmastoahdistusta – ei vain puhumalla, vaan tekemällä. Tunneilla on aiheina hävikkiruoasta kokkaamista, rikkoutuneen essun korjaamista, retkiä tai vanhainkotiin kahvileivän leipomista. Yhdessä tekemistä, käytännön toimintaa.
Sama ajatus heijastuu myös Slushiin, josta Elina Lappalainen kirjoitti kolumnissaan Helsingin Sanomissa (15.11.2025) otsikolla ”Optimismi on radikaali teko.” Lappalainen totesi:
“Suomessa on radikaalia olla toiveikas ja uskoa kasvuun. Kyynisyys ja valitus on täällä tyypillisempää. Journalismissakin uskottavana pidetään skandaaleja ja kritiikkiä.”
Slush toimii eräänlaisena toivottomuuden vastavoimana. Lappalaisen mukaan tänä vuonna Slushissa on mukana noin 1 700 vapaaehtoista nuorta. Startup-kentän kasvu rakentaa konkreettisesti osaltaan toivoa ja uskoa mahdollisuuksiin.
Sitran Tulevaisuusbarometrin 2025 mukaan suurin osa suomalaisista uskoo, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Tulevaisuusbarometrin mukaan nuorten (15–24-vuotiaat) tulevaisuususko on säilynyt vahvana. Heille tulevaisuus näyttäytyy vanhempia ikäryhmiä parempana, ja he myös uskovat yhdessä nuorten aikuisten (25–34-vuotiaat) kanssa vanhempia ikäryhmiä useammin, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset näkevät oman henkilökohtaisen tulevaisuutensa valoisampana kuin Suomen tai koko ihmiskunnan tulevaisuuden.
Vaikka nuortenkin näkemykset Suomen tulevaisuudesta ovat selvästi heikentyneet, kuvaillaan Sitran sivulla, että ”Tulevaisuusbarometrissä nuorten yleinen asennoituminen tulevaisuuteen on kuitenkin silmiinpistävän positiivinen verrattuna vanhempiin vastaajiin.” Lukiessa tuloksia käykin mielessä huoli aikuisten tulevaisuususkosta. Raportin lopusta löytyy kiinnostavia jatkokysymyksiä osallisuuden ja kansakunnan resilienssin vahvistamiseksi.
Yrittäjyyskasvatus vahvistaa nuorten toimijuutta
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT –järjestössä me näemme yrittäjyyskasvatuksen vaikutuksen nuoriin. Kun oppilaat saavat ottaa vastuuta omasta toiminnastaan (omista harjoitusyrityksistään) ja mahdollisuuksia onnistua (ja epäonnistua) sekä kehittää asioita yhdessä muiden kanssa, heidän luottamuksensa omiin taitoihin vahvistuu ja ymmärrys siitä, että omalla tekemisellä voi vaikuttaa asioihin. Spesian erityisopettaja Hannu Pahajoki on todennut, että yrittäjyysopinnot vahvistavat myöskin erityisoppilaiden itsetuntoa ja osallisuutta.
Tulevaisuusraportin mukaan 40 % nuorista toivoisi lisää opetusta yrittäjyydestä kouluihin ja oppilaitoksiin.
Olisi tärkeää, etteivät huolipuheen ympärille rakennetut uutiset peitä näkyvistä sitä, että nuorilla on myös innostusta tulevaisuuteen. Ongelmakeskeisyys ja synkät otsikot vaikuttavat mielikuviimme ja tunteisiimme uhkista ja toivottomuudesta. Nuorten tulevaisuudenuskoa voidaan kuitenkin vahvistaa monilla keinoilla ja yhteiskunnan eri alueilla, ja sen rakentaminen kuuluu meille kaikille.
Teksti:
Kaisa Huikuri
viestintäjohtaja
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT
Lue lisää:
NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025
Kyselyn toteutti Taloustutkimus, ja sen teettivät Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ja LähiTapiola. Vastaajina 4 863 yläkoulun ja toisen asteen nuorta.
Nuorisobarometri 2024
Valtion nuorisoneuvosto julkaisee barometrin yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Vastaajina 2 353 nuorta (15–29-vuotiaita).
Sitran Tulevaisuusbarometri 2025
Sitran teettämään kyselytutkimuksen vastasi 3 226 15–84-vuotiasta mannersuomalaista. Ensimmäistä kertaa kansalaisten rinnalla Tulevaisuusbarometrissä selvitettiin myös kuntien ja hyvinvointialueiden poliittisten päättäjien näkemyksiä.
Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2025
Aiempaa useampi kokee terveytensä hyväksi ja moni voi keskustella usein asioistaan vanhempiensa kanssa. Vastaajina 269 899 lasta ja nuorta.
