Lisa Langer, 24, sisustusarkkitehti, Saksa, Stuttgart
Lisa Langerilla oli 16-vuotiaana selkeät suunnitelmat jatkaa peruskoulun jälkeen taidepainotteiseen lukioon ja jatkaa sen jälkeen taideopintoja yliopistossa. Toisin kuitenkin kävi. Lisa sai peruskoulun jälkeen kesätöitä somistajana Stuttgartin suurimmasta ostoskeskuksesta ja jäi sille tielle – Lisalle tarjottiin kesätöiden jälkeen pidempää oppisopimusta sisustusarkkitehtina.
Saksassa oppisopimuskoulutus kestää ammatista riippuen kahdesta kolmeen ja puoleen vuotta. Viikossa työpaikalla ollaan kolmesta neljään päivään ja lisäksi yhdestä kahteen päivää vietetään oppilaitoksessa saamassa teoreettista koulutusta. Lisan oppisopimuskoulutus kesti kolme vuotta, minkä jälkeen Lisa valmistui sisustusarkkitehdiksi.
Lisa Langer
– Mielestäni saksalainen oppisopimusmalli toimii erinomaisesti juuri siksi, että niin monelle annetaan mahdollisuus oppia työtä sitä tehdessä, ei pelkästään lukemalla asioita kirjoista. Minäkin valmistuin oppisopimuskoulutuksesta jo 19-vuotiaana ja sen jälkeen oli mahdollisuuksia vielä vaikka mihin, Lisa kertoo.
Vaikeita asioita kysyttäessä Lisa mainitsee stressin. Joskus ”oikeassa työssä” oleminen tuntui vaativalta ja myös opintojen suhteen piti olla todella tehokas, sillä koulutöihin käytettävä tuntimäärä oli vähäinen.
– Oppisopimus opetti minulle itsenäisyyttä, vastuunkantoa ja ryhmätyötä. Tällaisia taitoja ei opita kirjoista, Lisa kertoo.
Tällä hetkellä Lisa työskentelee yökerhon päällikkönä Helsingissä. Syksyllä suunnitelmissa on palata takaisin Saksaan: Lisaa houkuttavat lukio-opinnot, joiden jälkeen hän aikoo suunnata jatko-opiskelemaan yliopistoon.
Iiro Svanbäck, 20, tuottaja, Suomi, Helsinki
Iiro Svanbäck oli vasta 14-vuotias, kun hän tuotti jo Subtv:stä tutulle Biisonimafialle videotuotantoa.
Iiro Svanbäck
– Mulla oli selkeä visio ja unelma pikkupojasta lähtien: halusin tehdä elokuvia, Iiro kuvailee.
Työelämään tutustumisjaksot Iiro suoritti mainostoimistossa ja siitä lähtien hän on halunnut perustaa oman videoalan yrityksen. 14-vuotiaana Iiro työskenteli jo osuuskunnassa ja 16-vuotiaana Iiro toimi osa-aikaisena yrittäjänä.
Oppisopimuskoulutuksesta Iiro kuuli ensimmäisen kerran juurikin TET-jaksollaan ja tiesi heti, että se olisi hänen seuraava askeleensa. Niinpä hetkeä myöhemmin Iiro oli jo suorittamassa audiovisuaalinen viestinnän perustutkintoa Mainostoimisto Wunderman Helsingissä. Opiskelut integroitiin osaksi Stadin ammattiopiston kursseja. Koulutus sisälsi noin 1,5 vuotta opiskelua ja 1,5 vuotta työskentelyä pääasiassa videoita kuvaten ja editoiden.
Ystävät ja sukulaiset tukivat Iiron valintaa täysillä.
– Kaikki olivat sitä mieltä, että tämähän on loistava juttu, Iiro kertoo.
Iiro sai 16-vuotiaana oikeaa työkokemusta ja vieläpä juuri siltä alalta, mihin halusikin työllistyä. Sen lisäksi hän sai myös palkkaa, mikä houkuttelee monia nuoria huomattavasti enemmän kuin muutaman sadan euron opintotuki.
Nuoret janoavat kontakteja työelämään
Työelämätietoa tarvitaan kipeästi kouluissa. Asia on noussut jo muutamana vuonna peräkkäin esille TATin ja T-Median Kun koulu loppuu -tutkimuksessa. Noin 65 prosenttia lukiolaisista ja 51 prosenttia yläkoululaisista ilmoittaa kaipaavansa lisää tietoa ja opetusta työelämäasioista.
Saksan oppisopimusmalli nostetaan julkisuudessa jatkuvasti esiin hyvänä esimerkkinä työelämän ja koulutuksen välisestä yhteistyöstä. Saksan mallissa huomionarvoista on se, että maassa todella kannustetaan nuorten pääsyä työelämään, ehkä enemmän kuin missään muualla Euroopassa, mutta vaatimalla samalla ammatillista pätevöitymistä koulutuksen ja jatkokoulutuksen kautta. Monella alalla käydään jopa kovaa kilpailua nuorista työntekijöistä ja heitä käydään houkuttelemassa oppisopimusopiskelijoiksi jo koulunpenkiltä.
Lisa jäi Suomeen
Pari vuotta sitten Lisa halusi tauon jo rutiiniksi muodostuneesta työstään ja päätti hakea Suomeen vuoden mittaiseen vapaaehtoistyöhön. Lisa sai paikan Hyrylän päiväkodista, loi ystävyyssuhteita, kiintyi suomalaiseen kulttuuriin ja rakastui suomalaiseen mieheen (sillä kaikki hyvät tarinathan päättyvät rakkausstooriin!)
Kun Lisan vapaaehtoisvuosi päättyi, hän vietti muutaman kuukauden Saksassa, mutta palasi sitten takaisin Suomeen. Suomesta oli muodostunut hänelle uusi kotimaa, paikka, jossa hän halusi jatkaa elämäänsä.
Miten kävi Iirolle?
Hommat menivät niin sanotusti putkeen. Kun Iiro sai audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon suoritettua, hän marssi samalta istumalta TE-toimistoon hakemaan starttirahaa omaa yritystään varten. Niin syntyi tuotantoyhtiö Scream Helsinki.
– Oppisopimustyöpaikastani tarjottiin mulle jatkoa, mutta kieltäydyin, sillä mulla oli niin suuri palo oman yrityksen perustamiseen. Nyt mä teen heidän kanssaan yhteistyötä, Iiro kuvailee.
Ajatus yrittäjyydestä ei koskaan pelottanut Iiroa, vaan päinvastoin tuntui hyvältä idealta yrittäjyyden tuoman vapauden takia. Iiron vanhemmat ovat olleet suurena tukena Iirolle koko ajan. Perheen lisäksi Iiro on saanut apua yrittäjyyskursseista sekä henkilökohtaiselta yrittäjyysneuvojalta.
Iiron nuori ikä on herättänyt joissakin asiakkaissa ensin epäilystä, mutta työn hyvä jälki on vakuuttanut heidät nopeasti. Ja siitähän se sana sitten leviääkin eteenpäin – hyvin tehty video on parasta markkinointia, Iiro vakuuttaa.
Lisan ja Iiron vinkit oppisopimusta harkitsevalle:
- Oppisopimus on loistava tilaisuus nuorelle, jolla on vahva halu tiettyyn ammattiin ja haluaa työelämään jo opiskelujen lomassa.
- Ole oma-aloitteinen ja kysy rohkeasti oppisopimusmahdollisuutta sinua kiinnostavista yrityksistä.
- Unelmoi isosti, siten tapahtuu mahtavia asioita!
Kiinnostaako oppisopimus, muttet oikein tiedä, mitä se tarkoittaa? Ei hätää! Käy lukemassa lisää oppisopimuskoulutuksesta Kunkoululoppuu.fi-tai TE-palvelut-sivustoilla!
Artikkeli on julkaistu aiemmin rohkeasuomi.fi-kampanjasivustolla.
Teksti: Ida-Maria Bergman
Kuvat: Dora Cheffi-Arab