Saara Vaahtoniemen mukaan kryptovarat – erityisesti Bitcoin – mielletään usein “digitaaliseksi kullaksi”, koska tarjonta on rajallinen. Tämä ruokkii oletusta siitä, että hinta nousee väistämättä ylös.
”Todellisuudessa arvo heiluu jyrkästi molempiin suuntiin: nopeiden nousujen lisäksi nähdään myös suuria laskuja. Tarinat äkkirikastumisesta leviävät somessa nopeasti, mutta tappioita kärsineet eivät kerro kokemuksistaan yhtä innokkaasti”, Vaahtoniemi sanoo.
Nuorilla kryptojen omistajilla haasteita taloustaidoissa
Pellervon taloustutkimuksen, Vaasan yliopiston ja Jyväskylän yliopiston teettämien kyselytutkimusten mukaan krypto-omistajuus painottuu nuoriin miehiin. Nuorista (15–29 v) noin 17 % kertoi ostaneensa viimeisen vuoden aikana paljon tai erittäin paljon kryptoja; aikuisväestössä omistajien osuus on noin 10 %.
Kyselyyn vastanneiden talousosaamista on kartoitettu kansainvälisesti vakiintuneilla kysymyksillä, joiden väittämät ja laskutehtävät koskevat korkoja, inflaatiota ja riskiä. Tulosten mukaan nuorilla kryptojen omistajilla on enemmän haasteita edellä mainituissa perustiedoissa kuin muilla nuorilla, ja he saattavat päätyä kärsimään taloudellisia tappioita.
OECD:n kansainvälisen talousosaamisen mittauskehikon (INFE) mukaan nuorten talousosaaminen jää aikuisia heikommaksi, vaikka arjen talouskäyttäytymisessä – kuten budjetoinnissa ja laskujen maksamisessa – he usein pärjäävät hyvin. Nuorten digitaalisen talousosaamisen puutteet korostuvat ympäristössä, jossa ostopäätökset ja sijoitukset tehdään minuuteissa sosiaalisen median syötteiden perusteella.
”Nuorten krypto-omistajien talousosaaminen on heikkoa mutta riskihalu korkea”, Vaahtoniemi kertoo.
Tällä yhdistelmällä voi helposti päätyä ottamaan riskiä, jota ei ole ymmärtänyt, eikä valmis todellisuudessa kantamaan. Kryptot voivat myös näyttäytyä ennemminkin pelinä kuin pitkäjänteisenä sijoittamisena. Tällöin pienikin markkinaliike voi syödä säästöt – etenkin, jos puskuria ei ole.
Hintojen heilahtelu kuuluu pelin sääntöihin
Vaahtoniemen mukaan kryptomarkkinat heiluvat hyvin paljon. Ne voivatkin vetää puoleensa nopeaa voittoa tavoittelevia ja FOMO:n (Fear of Missing Out) ajamia sijoittajia. Sosiaalisen median postaukset herättävät monen nuoren kiinnostuksen ja saavat vertaamaan omaan tilannetta muiden menestystarinoihin.
”Tutkimuskirjallisuudessa krypto- ja osakeomistuksella on selvä yhteys: aikuisista krypto-omistajista Suomessa noin 70 % omistaa myös osakkeita, ja juuri heillä on keskimäärin korkeampi talousosaamisen taso. Tämän arvioidaan liittyvän haluun hajauttaa sijoituksia uusiin korkeariskisiin kohteisiin. Nuorissa taas päinvastoin parhaiten talousosaamisen testikysymyksissä pärjäävät ne, jotka sijoittavat osakkeisiin mutta eivät omista kryptoja.”
“Pump and dump” ja muut ansat
Vaahtoniemi kuvailee, että usein pienissä tai vähemmän tunnetuissa ja somehypeen nojaavissa tokeneissa tai kryptokolikoissa esiintyy pump and dump -kuvioita: hinta “pumpataan” jyrkästi ylöspäin tarinalla ja hypellä, minkä jälkeen alkuperäiset toimijat “dumppaavat” eli myyvät pois omistuksensa – ja myöhäiset tulijat jäävät tappiolle.
Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta (“tuplaat rahasi viikossa”), se valitettavasti yleensä on näin.
Kryptojen hankinnalla on vahva yhteys pelaamiseen
Ehyt ry:n mukaan kryptotreidaamisessa ja rahapelaamisessa on keskenään jonkin verran samanlaisia piirteitä. Myös suomalaisissa kyselyaineistoissa kryptojen omistaminen korreloi uhkapelaamisen kanssa sekä nuorilla että aikuisilla. Nuorilla havaitaan lisäksi linkki koetun ongelmapelaamisen ja krypto-omistajuuden välillä. Vaahtoniemi arvelee, että osalle nuorista kryptoista tulee jatke jännityksen hakemiselle – ja silloin talouspäätökset eivät perustu laskelmiin, vaan tunteeseen.
”On olennaista ymmärtää, että kryptomaailmaan liittyy myös paljon petoksia – jotkin markkinoidut kryptovaluutat ovat pyramidihuijauksia. Näiden tunnistaminen voi olla vaikeaa ilman vahvaa talousosaamista”, Vaahtoniemi toteaa.
Opettajalla on tärkeä rooli
Vaahtoniemen ydinviesti kouluille ja kodeille on selkeä: opeta perusasiat ensin. Korkoa korolle, inflaatio, riskin hajautus ja likvidi puskuri – kun nämä ovat selkäytimessä, nuori näkee kryptot realistisemmin: korkean riskin spekulatiivisina sijoituksina kuin pikavoittojen automaattina. Kryptoista ei esimerkiksi saa osinkoja, kuten osakkeista, eli niiden mahdollinen tuotto perustuu puhtaasti siihen odotukseen, että arvo nousee tulevaisuudessa.
Keskusteluissa nuorten kanssa kannattaa myös purkaa ryhmäpaineen ja FOMO:n mekanismeja: päätös tänään on harvoin “viimeinen tilaisuus”.
“Talousosaaminen on paras suoja. Kun nuori oppii laskemaan ja kriittisesti arvioimaan rahankäyttöön verkossa liitetyt lupaukset, kryptot asettuvat mittasuhteisiinsa – yhdeksi riskisijoitusluokaksi muiden joukossa, eivät oikotieksi onneen”, Vaahtoniemi summaa.
Tiivistetty toimintaohje nuorelle
- Puskuri ensin. Säästä ensin turvapuskuria ennen kuin lähdet ottamaan riskiä. Säästötilillä oleva hätävara estää velkaantumisen, jos hankintasi arvo laskee tai elämä yllättää.
- Hajauta – myös ajassa. Älä laita “kaikkia kolikoita yhteen koriin”.
- Tunnista huijaukset. “Takuuvarmat tuotot” ja kiirehtimiseen kannustaminen ovat hälytysmerkkejä.
- Pidä pää kylmänä. Jos ostopäätös syntyy somevirtaa seuraamalla minuuteissa, pysähdy.
- Käytä samaa mittapuuta kuin osakkeissa. Pohdi: mikä on riski, tuotto-odotus ja onko kyseessä hetkellinen trendi – ja voinko menettää kaiken?
’
Haastattelu: Kaisa Huikuri
Kuva: Riikka Kalmi
