1. Palkasta enemmän käteen ja kulutukseen
Eikö olisikin mukavaa, jos palkastasi jäisi kuukaudessa 130 euroa enemmän käteen? Panostaisit kenties enemmän lähiruokaan ja suomalaisiin tuotteisiin. Kävisit keikalla. Tai veisit rakkaimpasi illalliselle.
Tärkeintä on saada lisää ostovoimaa Suomeen. Eli lisää rahaa omaan kukkaroon. Palkankorotusvaraa ei enää ole, niinpä työn verotusta on kevennettävä. Näin meille jäisi palkastamme enemmän käteen. Tämä johtaa ostovoiman lisääntymiseen, yritysten menestymiseen ja sitä kautta taas työpaikkojen lisääntymiseen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreen hyvinvointiyhteiskunnan kunto-ohjelman mukaan verokevennystä tulisi kullakin tulotasolla noin neljä prosenttia, mikä tarkoittaa keskituloisella noin 130 euroa enemmän käteen kuukaudessa.
– Työn verotuksen keventäminen olisi tärkeä piristysruiske kasvulle ja työllisyydelle, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies tähdentää.
2. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia ja tehostaa toimintaa
Terveystarkastus kotisohvalla ja ravitsemusneuvontaa kahvilassa, kansainvälisiä opettajia pienille paikkakunnille, hirvisignaalit suoraan auton tietokoneelle. Kaikki tämä on mahdollista jo nyt olemassa olevalla tekniikalla.
Digitalisaatio tulee olemaan väistämättä osa koko yhteiskuntaa niin fyysisissä palveluissa kuin tietokantojen yhtenäistämisessä. Sitran laskelmien mukaan lähes puolet terveydenhuollon ensikäynneistä voidaan korvata sähköisillä palveluilla kymmenen vuoden kuluttua, jos toimeen tartutaan heti.
– Digitalisaatio ei pelkästään muuta palveluita vaan edellyttää aivan uutta johtamista – johtajien on uudistuttava palveluiden mukana, East Office of Finnish Industriesin hallituksen puheenjohtaja Esko Aho muistuttaa.
Lisäksi on säädettävä laki, joka kieltää viranomaisia kysymästä kansalaiselta samaa asiaa kahteen kertaan. Näin viranomaiset ohjataan luomaan yhteiskäyttöisiä tietokantoja. Niiden avulla vältetään päällekkäiset testaukset ja ylimääräinen paperinpyöritys.
3. Yksityiset palvelut julkisten rinnalle
EK:n kunto-ohjelman mukaan hyvinvointiyhteiskunnan ydin on pelastettavissa myös karsimalla vähemmän tärkeitä ”rönsyjä” julkisista palveluista. 2000-luvulla lisätyistä tehtävistä ja normeista karsittaisiin noin kaksi kolmasosaa.
Hyvinvointipolitiikan suuria projekteja, kuten hoitotakuuta tai vanhuspalvelulakia ei tarvitsisi peruuttaa, mutta muihin menolisäyksiin olisi suhtauduttava kriittisesti. Mikä on sitä vähemmän tärkeää? Siitä päättää hallitus, ja siihen tarvitaan avointa keskustelua kansalaisten ja päättäjien kesken.
Julkisen sektorin ei myöskään kannata tehdä kaikkea itse. Palvelutuotannossa tarvitaan lisää kilpailua reiluin pelisäännöin.
– Pitää kiinnittää huomiota julkisten ja yksityisten toimijoiden tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseen. Palveluseteliostoja tehdään edelleen kovin vähän. Niillä voitaisiin saada aikaan myönteistä kehitystä alan pienten yritysten kannalta. Samalla luotaisiin työpaikkoja ja tervehdytettäisiin myös pienempien kuntien taloutta, johtava elinkeinoasiantuntija Aino Närkki Sosiaalialan Työnantajista painottaa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennemuutoksen eli tuttavallisemmin sote-uudistuksen on mahdollistettava yksityisten toimijoiden tasavertainen mahdollisuus osallistua palveluiden tuottamiseen, ja asiakkaille taas on annettava oikeus valita. Tähän liittyy oleellisesti kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntarjoajien nostaminen julkisten palveluiden rinnalle.
4. Rohkeus ennen kaikkea
Hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisessa tarvitaan oikeanlaista asennetta. Kuten Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck korosti Helsingin Sanomissa 7.12.2014:
– Käynnissä on valtava muutos. Siitä tulee äärimmäisen hauskaa, kun tämä seuraavan sukupolven aktiivisuus, itseluottamus ja ulospäinsuuntautuneisuus vihdoin räjähtää.
Rohkeita esimerkkejä on onneksi jo nyt. 19-vuotias jämsäläinen Viola Wallenius päätti perustaa lastenkodin Keniaan oman Home Street Home -yhdistyksensä kautta.
Suomen päättäjien pitäisi ottaa mallia Oreckista ja Walleniuksesta: olennaista on rohkeus.
Mitä mieltä olet? Me uskomme rohkeuteen! Jatka keskustelua sosiaalisessa mediassa ja jaa ajatuksesi hyvinvointiyhteiskunnasta tunnisteella #rohkeasuomi.
Teksti: Ida-Maria Bergman
Kuva: 123rf.com