/ Uutinen

Mikä on kestävyysvaje ja miten se selätetään?

Suomen taloutta uhkaa ylivelkaantuminen, kun työikäinen väestö ei pysty kustantamaan julkisten palvelujen kasvavaa tarvetta. Tätä uhkaa kutsutaan kestävyysvajeeksi.

Suurten ikäluokkien ikääntyminen on Suomessa johtanut tilanteeseen, jossa työikäinen väestö ei pysty verotuloillaan kattamaan kasvavaa hoivan tarvetta.

Lyhyesti: Suomen talous ei tällaisenaan ole kestävällä pohjalla, koska julkisen talouden menot ovat tuloja suuremmat nyt ja tulevaisuudessa.

Ongelma on kärjistynyt, kun yleinen taloustilanne on heikentynyt viime vuosina, ja valtio sekä kunnat ovat alkaneet velkaantua. Kotimaisen tuotannon lasku ja tuottavuuskehityksen heikentyminen ovat nostaneet huolen Suomen tulevaisuudesta aiempaa suuremmaksi. Julkisten menojen osuus BKT:sta (58%) nousee Suomessa korkeammaksi kuin missään muussa EU-maassa, eikä väestön vanheneminen varsinkaan helpota asiaa.

Valtiovarainministeriö arvioi alkusyksystä 2014, että tällä hetkellä Suomen kestävyysvaje on 4% BKT:sta, mikä tarkoittaa noin 8 miljardin euron vajetta. Arvioita on monenlaisia, mutta yksi asia on selvä: hyvinvointivaltion käyrä on ollut laskeva, ja sen kääntäminen nousuun vaatii nopeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. Järjestöjen neuvottelema eläkeratkaisu pienentää kestävyysvajetta arviolta noin kahdella miljardilla eurolla.

Pitkän aikavälin ongelma

Kestävyysvajeessa on suurelta osin kyse pitkän aikavälin ongelmasta väestörakenteen muuttuessa. Siispä siihen voidaan vaikuttaa parhaiten pitkän aikavälin toimilla.

1) Työurien venytys. Suomalaiset elävät terveinä ennusteitakin pidempään, joten eläkeiän nostaminen on luonnollinen vaihtoehto. Työura pitenee myös alkupäästä, jos opiskeluaikoja saadaan lyhennettyä.

2) Julkisen sektorin rooli. Hyvinvointivaltion tehtäviä on mietittävä uudelleen. Sen menoja on päätösperäisesti paisutettu noin 5 miljardilla tämän vuosituhannen puolella, eikä tätä taakkaa pystytä enää kantamaan. Järjestelmä oli toimiva jo vuonna 2000, joten miksi paisuttaminen vain jatkuu ja jatkuu?

3) Verotus. Suomen tiukka verotus pienentää suomalaisten kulutusta sekä  syö yritysten investointeja ja kykyä palkata henkilöstöä. Veronkevennyksillä olisi myönteinen vaikutus Suomen talouteen ja siten kestävyysvajeen selättämiseen.

4) Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Sote-palvelujen tuottavuutta on parannettava kehittämällä kilpailupolitiikkaa sekä  hyödyntämällä digitaalisten palveluiden tarjoamia mahdollisuuksia.

5) Kuntien rooli ja rakenteellinen työttömyys. Kuntien harteilla on oman toimintansa tuottavuuden parantaminen ja kulujen karsiminen. Rakenteellisen työttömyyden ehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta mahdollisimman moni työikäinen voi kantaa kortensa Suomen kekoon.