
– Kosketusta ei saisi unohtaa koulussakaan. Sen anti ja merkitys on tärkeä, myös ammatillisissa suhteissa turvallisesti koettuna. On tärkeää, että kosketus tapahtuu avoimesti ja on sanoitettavissa sekä molempien määriteltävissä, sanoo psykoterapeutti Maaret Kallio.
Samoilla linjoilla on psykologi ja lasten psykoterapeutti Saara Saulio. Saulion mielestä turvallisen aikuisen lähelle tuleminen ja koskettaminen on oltava mahdollista. Ei saisi säikkyä liikaa ajoittaisia julkisen keskustelun ylilyöntejä.
– Havainnoimalla voi kehittää herkkyyttä. Oikoreittiä ei oikein ole. Teemme paljon oletuksia omista lähtökohdistamme ja tunteistamme käsin eli niiden tunnistaminen ja erottaminen on tärkeää. On tärkeä pitää mielessä, että koskettaminen lähtee lapsen tarpeista, ei aikuisen, Saulio sanoo.
Halaaminen ja jopa olkapäälle taputus voi tuntua jostakin oppilaasta epämiellyttävältä. Tällaiset tilanteet vaativat opettajalta herkkyyttä lukea oppilasta ja toimia sen mukaan.
– Pienet oppilaat voivat tulla luontevasti syliin ja halaamaan, isommalle kättely tai olkapäälle koskettaminen voi olla maksimi, mitä hän ottaa aikuiselta vastaan kokematta sitä tunkeutuvaksi tai seksuaaliseksi. Ikätasoinen turvan ja hoivan hakeminen on tietysti hyväksyttävää. Lasten kanssa joutuu monenlaisiin yllättäviinkin tilanteisiin ja siinä opettaja on mallina turvallisesta aikuisesta. Yksi näkökulma on se, että opettajien kesken on eroja siinä, kuka kokee millaisen kosketuksen luontevaksi, Saulio sanoo.
Opettajan oikeus koskemattomuuteen
Välillä rajanveto saattaa olla hankalaa myös toisenlaisissa tilanteissa, joissa opettaja kohtaa oppilaiden välisen fyysisen tappelun tai hyökkäyksen itseään kohtaan. Kuritus on perustuslaissa kielletty ja jokaisella on oikeus koskemattomuuteen. Opettajan täytyy kuitenkin kyetä ottamaan tilanne hallintaan. Joskus se voi vaatia fyysistä kontaktia. Keskustelua on herättänyt, saako opettaja esimerkiksi taluttaa häiriköivän oppilaan pois luokasta.
– Aggressiivisen lapsen tai nuoren purkaus täytyy usein pysäyttää fyysisesti, koska sellaisessa tilanteessa sanat harvoin riittävät. Turvallisuus on ykkösasia, Saulio sanoo.
Vaikka koskemattomuutta usein mietitään oppilaan näkökulmasta, voi asia koskettaa myös toista osapuolta eli opettajaa. Joskus opettaja saattaa kokea koskemattomuutensa tulleen loukatuksi. Miten tällöin tulisi toimia?
– Tärkeintä mielestäni on tunnistaa se, millä tavalla rajat ylittyivät, ja ottaa se puheeksi. Tilanteesta riippuen oppilasta voi ohjata toisenlaiseen läheisyyteen. Esimerkiksi liian lähelle tunkevaa oppilasta voi ohjata hienovaraisesti sopivampaan etäisyyteen; edellyttäen tietysti, että kyseessä ei ole tilanne, jossa lapsi on hakemassa aikuisesta turvaa. Kaikkien lasten ei ole helppo hahmottaa toisille sopivaa sosiaalista etäisyyttä ja he tarvitsevat siinä ohjausta niin, etteivät kuitenkaan koe tulevansa nolatuiksi, Saulio muistuttaa.
Kosketus tärkeä osa vuorovaikutusta
Kosketus on tärkeä osa ihmisten välistä kommunikaatiota. Tutkimusten mukaan pienikin kosketus vaikuttaa ihmisten asenteisiin positiivisesti. Avainasia on, että kosketuksen on tunnuttava sopivalta ja miellyttävältä.
– Koskettamisen merkitys on hyvin kokonaisvaltainen. Pienellä lapsella se on elintärkeää, mutta myöhemminkin koskettamisen kautta vaikutetaan toiseen. Kosketuksen laadulla on iso merkitys. Kosketuksen kautta stressitaso laskee, tunteiden säätely helpottuu ja voidaan kokea turvaa, hyväksyntää, lohdutusta, välittämistä ja hellyyttä. Kosketuksen kautta muodostetaan kuvaa itsestä ja toisesta, Saulio kertoo.
Kosketuksen sietokyky riippuu hyvin paljon oppilaasta: hänen iästään, kulttuuritaustastaan, kokemuksistaan sekä mahdollisista erityispiirteistään.
Myös Tieteen kuvalehdessä julkaistun artikkelin mukaan, miten saa koskettaa, riippuu paljon kulttuurista. Niin sanotuissa kosketuskulttuureissa koskettaminen on luonnollista, koskemattomuuskulttuureissa rajallisempaa. Suomi kuuluu muiden pohjoismaiden ja Japanin kanssa koskemattomuuskulttuureihin. Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat kuitenkin suhteellisen avoimia kosketukselle.
– Joidenkin lasten kanssa voi tehdä ihan sopimuksia siitä, miten kosketetaan, jotta he voivat luottaa aikuiseen paremmin. Oppilaan taustahistorian tunteminen auttaa ymmärtämään lasta paremmin. Se auttaa vetämään linjauksia, kun kyseessä on esimerkiksi traumatausta, Saulio sanoo.
Saulio toivoo, että kosketukseen liittyvissä asioissa säilytettäisiin kultainen keskitie.
– Nämä ovat varmasti asioita, joista opettajat keskustelevat ja linjaavat yhteisesti kouluissa sekä peilaavat omia kokemuksiaan muiden ajatuksiin. Sellaista keskustelua koulujen sisällä täytyy ylläpitää, Saulio sanoo.
Kuva: 123rf.com