Kun tulot kasvavat, maksetaan niistä myös enemmän veroja – sekä euroina että prosentteina. Tällöin puhutaan marginaaliverotuksesta eli siitä, miten paljon veroa maksetaan lisätuloista. Juuri marginaaliverotus vaikuttaa työntekijöiden haluun ansaita ylimääräistä lisätunteja tekemällä tai toisaalta nuorten kannustimiin opiskella ja ponnistella kohti hyväpalkkaisia ammatteja.
Suomessa verotus on progressiivista eli asteittain kasvavaa. Veroprosentti nousee tulotason kasvaessa varsin jyrkästi, joten lisätuloista maksetaan lähes aina enemmän veroa kuin palkasta keskimäärin. Kireä marginaaliverotus vaikuttaa ihmisiin palkkatasosta riippumatta – olipa kyse sitten rakennusmiehen ylityökorvauksista, keskipalkkaisen työntekijän palkankorotuksesta tai kenen tahansa työntekijän rahallisesta palkitsemisesta.
100 euron panostuksella 44 euroa käteen
Rahallinen palkitseminen tulee Suomessa työnantajalle kalliiksi, sillä työnantajan maksama palkitsemispanostus pienenee huomattavasti matkalla työntekijän taskuun. Jos työnantaja haluaisi käyttää esimerkiksi 100 euroa ylimääräistä palkitsemiseen, keskituloiselle eli 40 000 € vuodessa ansaitsevalle työntekijälle jää tästä satasesta verojen ja muiden maksujen jälkeen käteen alle puolet.
Jos tulotaso on noin 80 000 euroa vuodessa, kuten terveyskeskuslääkärillä, jää työnantajan satasesta ainoastaan kolmasosa jäljelle. Työnantajan pitää tehdä Suomessa siis kaksin- tai kolminkertainen rahallinen panostus työntekijän nettopalkan kasvuun nähden.
Verojen osuus sadan euron palkitsemisesta on valtava. Ensin työnantaja maksaa sadasta eurosta työnantajamaksut, minkä jälkeen työntekijän palkkakuitissa näkyy bruttopalkan kasvuna noin 80 euroa. Sen jälkeen vähennetään vielä vero, joka riippuu tulotasosta, kotikunnasta ja mahdollisesta kotiseurakunnasta. Näin keskituloiselle palkansaajalle jää 100 eurosta käteen vain 44 euroa.
Jos työntekijä käyttää 100 eurosta 44 euroon pienentyneen lisätulon kulutukseen, tulee vastaan edelleen lisää veroja, kuten eri tuotteiden arvonlisävero sekä erilaiset valmisteverot.
Kireän marginaaliverotuksen vaikutukset
Kireällä marginaaliverotuksella on sekä lyhyen että pitkän aikavälin vaikutuksia. Lyhyellä säteellä työntekijä voi pohtia esimerkiksi ylitöiden tekemisen tai epämukavien työaikojen kannattavuutta. Pidemmällä perspektiivillä kireä verotus taas vääristää koulutus- ja uravalintoja, millä on kielteisiä vaikutuksia koko kansantalouteen. Kireä marginaaliverotus leikkaa kouluttautumisen ja itsensä kehittämisen rahallista kannattavuutta.
Työnteon houkuttelevuus ei tietenkään ole vain rahallisesta korvauksesta kiinni, mutta ”ylimääräisen” työn tekeminen voi usein ollakin. Jos lisätulojen hankintaa verotetaan rankasti, voivat ylimääräiset ponnistelut tuntua turhilta suhteessa menetettyyn vapaa-aikaan.
Verojärjestelmä on toimiva silloin, kun se kannustaa työn tekemiseen. Eikä toimivaa hyvinvointiyhteiskuntaa ole ilman, että mahdollisimman moni meistä käy töissä.
Mitä mieltä olet? Jatka keskustelua sosiaalisessa mediassa ja jaa ajatuksesi palkitsemisesta ja verotuksesta tunnisteella #rohkeasuomi!