/ Blogi

Vieraskynä: Opiskelijan kannattaa varautua korkojen nousuun

Puskuria oman talouden yllättävien menojen osalta on hyvä hankkia säästämällä pitkäjänteisesti kuukausittain. Kun korot nousevat, vaikuttaa se myös esimerkiksi opintolainan kuluihin.

Pitkään jatkunut hyvin matalien korkojen aika on tullut tiensä päähän. Euroopan keskuspankki (EKP) nosti korkoa tämän vuoden heinäkuussa ja syyskuussa. Keskuspankin seuraavaa koronnostoa ennakoidaan jo lokakuulle. EKP:n koronnostot siirtyvät yleensä pankkien asiakkaiden, lainanottajien maksamiin korkoihin.

Esimerkiksi asuntolainat ja opintolainat ovat usein sidottu euriborkorkoon, joka on euroalueen yhteinen viitekorko.

Tänä vuonna euriborkoroissa on nähty selvä nopea nousu, vaikka korkotaso ei vielä ole menneeseen eikä historiallisesti verrattuna kovinkaan korkea. Lokakuun alussa 12 kuukauden euriborkorko oli kahden ja puolen prosentin paikkeilla. Markkinaodotusten mukaan 12 kuukauden euriborkorko saattaisi nousta ensi vuonna jopa kolmeen prosenttiin.

Tässä tapauksessa siis myös opintolainasta maksettava korko nousee. Kaiken kaikkiaan on hyvä varautua siihen, että korot jäävät korkeammalle tasolle kuin mihin olemme viime vuosina tottuneet.

Korkojen nousuun voi varautua säästämällä

Säästäminen on hyvä tapa varautua sekä hyvien että pahojen päivien varalle. Kun nuori säästää pitkäjänteisesti, pienistäkin summista kertyy vuosien mittaan kelpo potti. Säästää voi paitsi tilille, myös esimerkiksi rahastoihin.

Ensimmäistä omaa asuntoa varten voi säästää puolestaan ASP-tilille. Tili on mahdollista avata jo 15-vuotiaana. ASP-säästämisen etuna on se, että ASP-tilille saa paremman koron kuin tavalliselle käyttötilille.

Kun säästötavoite täyttyy, voi saada ASP-lainaa ensiasuntoa varten edullisin ehdoin. Lisäksi ASP-lainalle on mahdollista saada valtion korkotukea korkojen noustessa sekä valtiontakaus, jolloin et tarvitse lainalle muita vakuuksia kuin asuntosi.

Lue lisää ASP-säästämisestä.

Euribor- vai primekorko lainan viitekoroksi?

Euriborkorko

Euriborkorko on euroalueen rahamarkkinoiden yhteinen viitekorko. Jos lainansa sitoo euriboriin, lainan korko tarkistetaan joko 3:n, 6:n tai 12:n kuukauden välein –  sen mukaan, mihin euriborkorkoon kyseinen laina on sidottu.

Primekorko

Primekorko on puolestaan jokaisen pankin itse määrittelemä korko. Se noudattelee markkinakorkoja ja yleistä taloustilannetta. Primekorot muuttuvat tavallisesti hitaammin kuin markkinakorot eli ovat markkinakorkoja vakaampia.

Marginaali

Viitekoron lisäksi lainan kuluihin lisätään jokaiselle asiakkaalle henkilökohtaisesti määriteltävä marginaali, eli osuus, jonka pankki ottaa lainan järjestelystä ja lainaan liittyvästä riskistä.

Kirjoittaja

Timo Teivaanmäki

Head of Private Banking Sales, Handelsbanken