
Talousosaamisen merkitys korostuu aina elämän muutos kohdissa
Raha asiat kulkevat jokaisen rinnalla läpi koko elämän. Talousosaaminen on arjen rahataitoja, esimerkiksi tiedän tuloni ja menoni, sekä tunnistan kuinka paljon pystyn säästämään kuukaudessa äkillisten yllättävien menojen kattamiseksi. Tällaisia voi olla asia, josta on haaveillut jo jonkin aikaa ja tulee hetki jolloin sen voi toteuttaa tai esim. että pyörä menee rikki ja sen korjaamiseen tarvitaan säästöjä.
Nordean rahataitotestissä on yli 8000 vastaajaa ja siellä yli 60 % kertoo tietävänsä tulonsa mutta ei kaikkia kuukausi menojaan. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa merkittävästi menoihin ja jos on pienikin säästö puskuri, niin pääsee yli helpommin äkillistä yllättävistä kustannuksista takaisin normaali arkeen kiinni. Onkin tärkeää että myös jo lapset ymmärtävät taloutta ja oppivat koko ajan siitä enemmän mitä enemmän ikää karttuu.
Lapsille ja nuorille on luotu ennaltaehkäisevään oppimiseen pelillisiä talousasioiden mobiilipelejä, esim. Taloussankari-peli ja Taloussankari Junior joiden kautta voi turvallisesti harjoitella arjen rahataitoja ja myös pelata pelin uudestaan ja uudestaan ja tarkastella eri valintojen lopputulosta = oppia uutta.
Raha-asiat ovat nimenomaan taitoja, joita voi opetella läpi koko elämän.
Minkälainen suomalaisten talousosaamisen taso on ja kuinka se on vuosien varrella kehittynyt?
Talousosaaminen Suomessa on hyvällä tasolla eri ikäluokissa. Talousosaamisen edistämistä on tehty jo yli sadan vuoden ajan. Vuonna 1902 lanseerattiin Suomessa ensimmäinen pankkilipas ja palveluun kuului tuolloin, että pankin vahtimestari kävi kerran kuussa asiakkaan kotona, laski rahat, antoi kuitin, kannusti ja motivoi kuukausisäästämiseen. Alkuun lapsilla ei juurikaan ollut rahaa, joten ensin opetettiin aikuisia säästämään. Säästölipasta käytetään edelleen säästämisen vertauskuvana. Yhteiskunnassa tapahtuneen digitalisoitumisen myötä, myös raha on siirtynyt vaihdannan välineenä digitaalisiin kanaviin.
Pisa tutkimuksessa vuonna 2020 suomalaiset nuoret loistivat talousosaamisessa maailman kärkisijoilla. Tutkimuksessa tuli esille mielenkiintoinen yksityiskohta: suomalaisilla nuorilla on pankkikortti yleisemmin käytössä kuin monissa muissa maissa, ja sillä on suora tilastollinen yhteys taloustaitojen osaamiseen. Mitä nuorenapa oppia karttuu se siirtyy myös käytäntöön. Viimeisen 2 vuoden aikana on ollut myös selkeästi nähtävissä suuri kiinnostuksen kasvu säästämisen ja sijoittamisen osaamisen osalta.
Suomalaiset parhaita talousosaajia maailmassa vuoteen 2030 mennessä
Suomen Valtion Kansallisen talousosaamisen strategian tavoite on, että suomalaiset ovat maailman parhaita talousosaajia vuoteen 2030 mennessä. Tämän mahdollistaminen edellyttää kaikkien tahojen yhteistyötä ja motto ”koko kylä opettaa” voisi muuntautua tässä kohtaa motoksi ”koko yhteiskunta opettaa”, koska yhteiskunnassa ei voi olla tahoa jolle tämä ei kuuluisi.
Kansallisen talousosaamisen strategiassa on myös otettu kantaa eri elämänvaiheen nivelvaiheisiin, kuten lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja senior -vaiheet. Elämäkaari ajattelussa lähdetään siitä, että tieto ja osaaminen karttuu iän myötä.
Kenelläkään ei ole varaa olla taloustaidoton
Yhteiskunnassa kaikesta tekemisestä syntyy kustannuksia ja joku maksaa sen laskun aina ja ilmaista lounasta ei ole. Jotta jokaisella voisi olla hyvä oman näköinen elämä, rahataidot on hyvä olla kunnossa jo varhaisesta iästä alkaen ja varsinkin nuorena aikuisena ymmärtää tuloja sekä menot arjessa.
Rahahuolet aiheuttavat huolta ja ahdistusta ja myös voi olla merkittävä syy uupumukseen sekä mielenterveys ongelmiin, joka saattaa vaikuttaa pitkälle elämän eri osa-alueisiin. Maksamattomasta laskusta alkanut kierre vie pahimmassa tapauksessa ulosottoon ja pahimmillaan estää esim. vuokra-asunnon saamisen, teleoperaattori sopimuksen saamisen, vakuutuksen saamisen, ja on myös työpaikkoja, joissa tarkistetaan että luottotiedot ovat kunnossa.
Kaikkein tärkeintä on varmistaa mahdollisimman monelle riittävät arjen rahataidot, koska raha-asiat ovat nimenomaan taitoja, joita voi opetella läpi koko elämän, eikä kenenkään ei tule mennä rikki rahasta: asioilla on tapana järjestyä ja tukea ja apua on saatavilla!
Taloustaidoilla vaikutetaan myös maapallon kestävän kehityksen kulkuun ja siihen millaisen huomisen me kaikki saamme. Useat eri tahot tekevätkin yhteiskunnassa tänä päivänä yhteistyötä erityisesti lasten ja nuorten talousosaamisen kasvattamiseksi ja se on oikea ja hieno kehityssuunta: yhdessä olemme enemmän!
Kirjoittaja toimii Nordea Pankissa yhteiskuntavastuujohtaja ja edistää tiiminsä kanssa talousosaamista pankin omien ja kumppanihankkeiden kautta.

Pirjo Kuusela