Koostimme alle viisi vinkkiä talousopetuksen parissa työskentelevälle siitä, miten lisätä yhdenvertaista ajattelutapaa omaan opetukseen.
- Tunnista ensin omat arvosi ja asenteesiKun opetamme nuorille taloutta, on hyvä ensin tunnistaa oma suhtautumisemme talousopetukseen – omien tausta-ajatustemme, arvojemme ja asenteidemme kanssa talousopetus on helposti jotain muuta kuin neutraalia. Myös se, millaisia ennakko-oletuksia meillä on eri oppilaiden osaamisesta tai kiinnostuksenkohteista, esimerkiksi sukupuolen tai taustan perusteella, voi vaikuttaa opetukseemme.Se, mitä haluamme lasten ja nuorten oppivan taloudesta kertoo myös millaisiksi kuluttajiksi ja kansalaisiksi haluamme heidän kasvavan ja millaisia taitoja haluamme heidän oppivan. Kun tunnistamme omat ajatuksemme, yhdessä voimme rikkoa ja normalisoida talouteen liittyviä opittuja asenteita.
- Ota käyttöön uusia ja samaistuttavia esimerkkejäKäytämme kaikessa opetuksessamme paljon esimerkkejä, koska niiden avulla voimme tuoda vaikeampiakin asioita lähemmäs oppijan omaa arkea. Taloutta opettaessa on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota esimerkkien samaistettavuuteen – kaikki oppijat eivät elä samanlaisissa kodeissa ja samalla tulotasolla. Opetukseen on tärkeää ottaa mukaan useita erilaisia esimerkkejä käytettävissä olevista rahamääristä ja elämäntilanteista. Esimerkkeihin voi tuoda vaikkapa yksinhuoltajavanhempia tai vanhempia, jotka parhaillaan etsivät töitä tai opiskelevat. Ja lomamatkalle voi lähteä esimerkeissä myös vaikka naapurikaupunginosaan eikä toiselle puolelle Suomea tai koronatilanteen salliessa toiselle puolelle Eurooppaa. Tähän liittyy myös se, ettei tehdä oletuksia oppilaiden lähipiiristä.
- Budjetti on rahankäytön suunnittelun ja seuraamisen väline, joka voi myös joustaaBudjetointiesimerkit nojaavat usein siihen, että budjetti on ikään kuin kiveen hakattu, eikä siitä voi poiketa, vaikka tosiasiassa monet taitavat talousosaajatkin välillä myös joustavat budjetissaan. Siksi on myös hyvä tuoda esille se, että budjetti luo rahankäytön kokonaiskuvaa ja auttaa ymmärtämään rahankäyttöä. Kun kokonaiskuva on tiedossa, pienet muutokset siihen eivät useinkaan venettä keikauta vaan voivat luoda nuorten toivomaa joustoa.Rahankäytön kokonaiskuvan hahmottaminen voi auttaa myös säästämisessä. Oppilaille voi tuoda esille, että säästötavoitteet voivat olla alussa pieniä ja konkreettisia. Osan voi olla vaikeaa hahmottaa, mitä esimerkiksi ensi vuonna tapahtuu. Aikajänne on siis lyhyt. Monelle voi olla myös vaikeaa erikseen unelmoida jostakin ja siten liittää säästötavoite unelmaan.
- Huomioi tunteiden ja sosiaalisen ympäristön vaikutus rahan käyttöönTaloustieteen teorioissa ihmistä pidetään homo economicuksena, joka huomioi päätöksissään vain asioiden taloudellisen hyödyn. Ei siis ihme, että myös oman talouden hallinnasta puhuttaessa korostetaan ihmisten rationaalisia valintoja. Ne ovatkin tärkeitä, mutta kaikkien ihmisten päätöksentekoon vaikuttavat myös tunteet, joten siksi niistä on hyvä olla tietoisia. Myös sosiaalinen ympäristö vaikuttaa rahan käyttöön. Ei liene sattumaa, että kolmekymppisten ystäväpiireissämme omistusasuntobuumi alkoi yhden ystävän näytettyä esimerkkiä. Siksi myös nuorten talousosaamisessa on tärkeää huomioida yksilön toiminnan lisäksi myös kaveripiirin ja perheen vaikutus, ja puhua asiasta ääneen. Yksilöllisyyden korostaminen saattaa etäännyttää aiheesta, joten sen myöntäminen, että kaikkien taloudelliseen päätöksentekoon vaikuttavat jossain määrin myös sosiaaliset suhteet ja tunteet voi jo itsestään helpottaa.
- Huomaa,että raha vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisestiKuten alussa todettiin, on tärkeää, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia ilman ennakko-oletuksia. Samalla kuitenkin on hyvä tiedostaa, että lapsen tausta ja taloudellinen tilanne vaikuttaa hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti, ja se on hyvä huomioida opetuksessa. Pelastaa Lapset -järjestön vuonna 2020 ilmestyneen Lapsen ääni -kyselyn perusteella perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten koko elämään – itsetuntoon, hyvinvointiin ja myös harrastusmahdollisuuksiin eli sitä kautta laajasti osallisuuden kokemuksiin. Lapset myös herkästi tiedostavat kodin taloudellisen tilanteen. Lisäksi vuoden 2017 Nuorisobarometrin mukaan joka neljäs on kokenut rahanpuutteen vuoksi ulkopuolisuutta ja joka viides häpeää.
Raha ei ole vain väline vaan varsinkin nuoret ymmärtävät rahan liittyvän myös siihen, miten ihmisiä arvostetaan ja millainen asema heillä on yhteiskunnassa.
Opettajat eivät voi vaikuttaa kuluttajakeskeiseen elämäntapaan kovin paljon, mutta kouluissa voimme kuitenkin nähdä ihmiset kuluttamisesta tai taloudellista tilanteesta riippumatta ja kannustaa tekemiseen, jossa kuluttaminen ei ole keskiössä.
Kirjoittajat:
Maria Kankkunen
Asiantuntija, yhdenvertaisuus
Talous ja nuoret TAT
Päivi Pihlajamäki
Asiantuntija, talousosaaminen ja yrittäjyyskasvatus
Talous ja nuoret TAT
Lähteet:
Aerschot, van L., Häikiö, L., Snellman, K. & Kallinen, Y. 2016. Nuoret, pienituloisuus ja asuinalueiden eriytyminen Lähiössä asuvien nuorten käsityksiä taloudellisesta niukkuudesta. Yhteiskuntapolitiikka, 81. Luettu 25.1.2021. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131349/YP1605_VanAerschotym.pdf?sequonce=2&isAllowed=y, 540-5.
Myllyniemi, S. & Kiilakoski, T. 2017. Taloudellinen tilanne. Julkaisussa Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (toim.) Opin polut ja pientareet. Nuorisobarometri 2017. Valtion nuorisoneuvosto, Nuorisotutkimusseura, Nuorisotutkimusverkosto & Opetus- ja kulttuuriministeriö. Luettu 25.1.2021. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2018/03/Nuorisobarometri_2017_WEB.pdf, 81-88.
Pelastakaa Lapset, 2020. Lapsen ääni 2020. Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lapsen arkeen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin. Viitattu 25.1.2021. https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2020/10/20094831/Lapsen-Aani-2020_raportti2_FI_FINAL1.pdf
Riihelä, M. & Tuomala, M. 2020. Tulo- ja varallisuuserot. Julkaisussa Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020. Kalevi Sorsa -säätiö. Viitattu 25.1.2021. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/09/Eriarvoisuus2020_web3.pdf, 29-64.
Shim, S. & Sherido, J. 2011. Young Adults’ Financial Capability. APLUS Arizona Pathways to Life Success for University Students Wave 2. John & Doris Norton School of Family & Consumer Sciences. Viitattu 25.1.2021, https:// www.cgsnet.org/ckfinder/userfiles/ files/APLUSWave2_Final.pdf