Millä tavalla miellämme toivottavat työelämätaidot? Mitä menestyminen työelämässä tarkoittaa? Entä työelämän merkityksellisyys? Muun muassa edellä mainittuja teemoja pohdimme yhdessä sukupuoli- ja kulttuuritietoista ohjausta kehittävän Potentiaali-hankkeen kanssa tarkastellessamme Talous ja nuoret TATin Duunikoutsi-sovelluksessa erityisesti sen kieltä ja ilmaisutapoja. Huomioiden pohjalta muokkasimme sovellusta maaliskuussa 2021. Duunikoutsi on 13–25-vuotiaille nuorille tarkoitettu työelämävalmentaja, joka antaa eväitä muun muassa itsetuntemuksen kehittämiseen, työnhakuun ja työelämätaitojen kartuttamiseen.
– Ei ole yhdentekevää, keitä sovellus ja sen sanoittama kieli ja kuvasto kutsuvat ja toisaalta keitä se tahtomattaan saattaa sulkea ulkopuolelle. Pidimme tärkeänä tarkastella sovelluksen sisältöä sukupuoli- ja kulttuuritietoisten linssien läpi ja ottaa huomioon sen, miten työelämästä ja työelämävalmiuksista nuorille puhutaan, toteaa Duunikoutsi-sovelluksen projektipäällikkö Essi Lehtovaara.
Superihmisen ja unelmien uran anatomiaa
Luomme maailmaa paljolti sanoilla. Siksi on tärkeää tarkastella, millä tavalla nuorille puhutaan työelämästä, joka on tulevaisuuteen suuntaamista parhaimmillaan. Sanoja miettiessä on hyvä pohtia, kenen maailmankuvaa ne heijastavat ja auttavatko ne työelämäosallisuuden vahvistamisessa.
Työelämässä korostetaan helposti ominaisuuksia kuten ulospäinsuuntautuneisuus ja avoimuus, määrittelemättä niitä kuitenkaan kovin tarkasti. Tämä on melko uusi ilmiö suomalaisessa työelämässä, eikä onneksi kerro koko kuvaa työelämässä tarvittavista ominaisuuksista. On paljon työtehtäviä ja työtilanteita, joissa tarvitaan ihan muunlaisia ominaisuuksia, kuten tarkkuutta, huomaavaisuutta ja rauhallisuutta. On tärkeää, että nuoret ymmärtävät, ettei heidän tarvitse muuttua superihmisiksi pärjätäkseen työelämässä. Koimme tärkeäksi karsia Duunikoutsi-sovelluksesta superihmis-retoriikkaa ja korostaa enemmän eri ominaisuuksien kirjoa ja sitä, että eri taitoja voi oppia läpi elämän. Tästä syystä monipuolistimme sanastoa, josta sovelluksen käyttäjä voi valita häntä kuvaavat ominaisuudet.
Työpaikoista puhuttaessa korostuvat usein unelmien työpaikat, ura ja menestys, määrittelemättä niitäkään tarkemmin. Menestyksen sijaan on järkevämpää pohtia työelämän merkityksellisyyttä, joka voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Sen pohtiminen voi myös tuoda uusia näkökulmia ja motivoida etsimään omaa työelämäpolkuaan. Menestyksen korostaminen voi lisätä turhia paineita, joita monilla nuorilla on jo riittävästi. Karsimme Duunikoutsista sanavalintoja, jotka korostavat työelämäkuvaa, joka ei ole kaikille samaistuttavaa. Sovelluksessa oli esimerkiksi tehtävä, jossa nuorta pyydetään haastattelemaan menestynyttä ihmistä hänen urapolustaan. Korvasimme tämän tehtävällä, jossa haastatellaan nuorta itseään kiinnostavaa henkilöä ja hänen työelämäpolkuaan. Tämänkaltaisilla sanavalinnoilla pyrimme vähentämään menestymisen liiallista korostamista.
Työpaikat kuuluvat kaikille, niin asenteissa kuin oikeassa elämässä
Suomalaiset työmarkkinat ovat varsin sukupuolittuneet eurooppalaisessa kontekstissa. Viime vuosina on myös julkaistu useita tutkimuksia ja selvityksiä työelämän syrjinnästä, esimerkiksi etnisen taustan perusteella. Syrjintä koskee myös työnhakua eikä pelkästään työssäoloa. Samalla monet yritykset ovat heränneet pohtimaan ja kehittämään työelämän moninaisuuden käytäntöjä. Tällä kaikella on vaikutusta siihen, haluavatko nuoret edes yrittää hakeutua aloille, jotka kiinnostavat heitä aidosti, eikä sellaisille, joissa he uskovat pärjäävänsä esimerkiksi oman sukupuolensa tai taustansa edustajana. Onkin tärkeää luoda kuvastoa, jossa esimerkiksi miesoletettu voi olla lähihoitaja tai rodullistettu henkilö johtaa suomalaista pörssiyritystä – eli tuoda esiin kaikenlaisia ihmisiä erilaisissa rooleissa. Duunikoutsin osalta tämä edellyttää jatkossa muun muassa nuorille suunnattujen uravideoiden ja kuvaston lähempää tarkastelua ja kehittämistä.
Työnhaun harjoittelussa on tärkeää tunnistaa työntekijän velvollisuudet mutta myös oikeudet. Omien oikeuksien tunnistaminen voi auttaa toimimaan mahdollisissa ongelmatilanteissa, kuten tilanteissa, joissa epäilee syrjintää ja ylipäänsä vahvistaa työelämäidentiteettiä. Duunikoutsissa tätä tietoa oli jo valmiiksi, mutta vahvistimme sen osuutta tuomalla selkeämmin asian yhteyden lainsäädäntöön ja antamalla tietoa, mihin voi olla yhteydessä pulmatilanteissa.
Duunikoutsi-sovelluksen esimerkki osoittaa, että yhdenvertainen toiminta työelämässä ei ole hankalaa. Se vaatii vain sitä, että otamme ympärillämme olevat ihmiset huomioon kuten otamme itsemmekin. Joskus näkökulmamme on liian kapea, mutta sitä voi ja kannattaa aina laajentaa.
Maria Kankkunen
Asiantuntija, yhdenvertaisuus (ent.)
Kirjoittaja on itse miettinyt hämmentävän vähän sukupuolen vaikutusta elämänvalintoihin ennen aikuisikää. Kasvaminen neljän tyttären perheessä ja vanhemmat, jotka tekivät töitä rinta rinnan lienevät vaikuttaneet asiaan, vaikkei sekään maailma eikä varsinkaan elämä kodin rajojen ulkopuolella ollut kaikissa suhteissa tasa-arvoista.