
Mummulassani on vitriini, jonka hyllyillä kehystetyissä kuvissa hymyilee ylioppilaita valkolakeissaan, ruusu kädessä ja vuosikymmenen muotia mukaillen. Hyllylle olivat päätyneet tätini, äitini, serkkuni ja sisarukseni. Myöhemmin oma kuvani päätyi samaiseen vitriiniin. En muista, että minulle olisi koskaan puhuttu toisen asteen opinnoista tai painostettu ja ohjattu tiettyyn suuntaan. Polku ysiltä lukioon ja sieltä yliopistoon oli kuitenkin aina selvä – kuin muita vaihtoehtoja ei olisi ollut.
TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2022 –tutkimukseen vastasi valtakunnallisesti noin 6400 yhdeksäsluokkalaista ja toisen asteen opiskelijaa. Tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustausta näkyy edelleen erittäin vahvasti nuorten koulutusvalinnoissa. Niistä nuorista, joiden vanhemmilla on yliopistotutkinto, 78 % hakeutuu lukio-opintoihin ja vain 12 % ammatilliseen koulutukseen. Nuorista, joiden vanhemmilla on ammatillinen koulutus, lähes puolet hakeutuu ammatilliseen koulutukseen ja 36 % lukio-opintoihin.
Erityisesti korkeasti koulutettujen lasten selkeästi periytyvät koulutusvalinnat herättävät kysymyksen: onko valinta aidosti nuoren omista vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista kumpuava? Vai valitseeko nuori polun, jolle ei tunnu olevan vaihtoehtoja, kuten itsekin tein? Kummassakaan koulupolussa ei ole mitään vikaa. Sekä ammatilliset että lukio-opinnot tarjoavat nuorelle mahdollisuuden erinomaiseen tulevaisuuteen. Tärkeää kuitenkin on, että nuori valitsee sellaiset opinnot, joista on aidosti kiinnostunut, sisäisesti motivoitunut ja joissa voi sen ansiosta oppia ja kehittyä. Näiden tunnistamisessa nuori tarvitsee kuitenkin tukea – sekä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia että kannustusta.
Vanhempien voi olla haastavaa tukea omaa lastaan eri vaihtoehtojen tutkimisessa, sillä ymmärrettävästi olemme kaikki omien kokemustemme vankeja. Lukio- ja yliopistopolun kulkenut vanhempi saattaa huomaamattaan puhua nuorelle enemmän lukio-opinnoista, mikä on ymmärrettävää. Vaikka halua olisi tukea nuorta juuri hänen näköistensä valintojen tekemisessä, osaamista ammatillisten opintojen esittelylle ei välttämättä ole.
Meidän aikuisten pitää tulla tietoisiksi omasta taustastamme
Koska vanhempien voi olla haastavaa esitellä eri vaihtoehtoja, korostuu koulun vastuu tulevaisuuden mahdollisuuksien tasapuolisena esittelijänä. Mitä me opettajat ja kasvattajat voisimme siis asialle tehdä?
Ensinnäkin meidän kaikkien olisi hyvä tunnistaa oman taustamme vaikutus puheeseemme jatko-opinnoista. Jos on itse jatkanut peruskoulusta lukioon ja sieltä yliopistoon, puhuu ehkä todennäköisemmin lukio-opinnoista ”luonnollisena” jatkumona peruskoululle, kuin aikuinen, joka on päätynyt korkeakouluun erilaista reittiä pitkin. Voimme muuttaa tapaamme puhua vain tulemalla tietoiseksi siitä. Meidän kaikkien olisi myös hyvä päivittää tietomme ammatillisesta koulutuksesta: millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa, millaisia työllistymismahdollisuuksia on tarjolla koulun jälkeen, sekä millaisia jatko-opiskelumahdollisuuksia on ammatillisen koulutuksen käyneelle tarjolla?
Tämän lisäksi meidän tulisi tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia tutustua eri aloihin ja ammatteihin sekä yrittäjyyteen jo alakoulusta alkaen. TATin palvelupolulta löytyy materiaalia talous-, työelämä- ja yrittäjyystaitojen opettamiseen kaikille peruskoulun luokka-asteille. Erityisesti Yrityskylä Alakoulu tarjoaa lapselle erinomaisen mahdollisuuden kokeilla työelämää ja tutustua eri aloihin kuutosten omassa pienoisyhteiskunnassa. TET-jaksot ovat erityisen tärkeitä yleisten työelämätaitojen oppimisen kannalta, mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuden todella nähdä, millaista työ on nuorta kiinnostavalla alalla tai ammatissa. Sen vuoksi olisikin tärkeää, että kouluissa olisi tarjolla tarpeeksi tukea TET-paikan etsimiseen ja hakemiseen. Tässä muut koulun aikuiset voivat olla aktiivisia, sillä opo ei veny kaikkeen. Työelämätaitojen opetus kuuluu kaikille opettajille perusopetuksen laaja-alaisten tavoitteiden kautta. Yhtä lailla toisen asteen koulutusvaihtoehtojen esittely ei saa jäädä vain opon harteille. Kaikki aineenopettajat voivat pohtia, millaisia vaihtoehtoja sekä lukio-yliopisto-reitillä että ammatillisella puolella on liittyen heidän oppiaineeseensa, ja esitellä niitä.
Minulle polku lukion kautta yliopistoon osoittautui oikeaksi reitiksi. En ole kuitenkaan täysin varma, teinkö valinnan perustuen omiin vahvuuksiini, kiinnostuksen kohteisiini ja aitoon kaikkia vaihtoehtoja punnitsevaan harkintaan. Epäilen, että tein valinnan, joka tuntui ”luonnolliselta”, enkä oikeastaan edes tuntenut vaihtoehtojani. Minulle kävi hyvin, eikä omaa tietä tarvinnut etsiä, mutta kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Väärä opintopolku toisella asteella voi aiheuttaa turhautumisen opiskeluun, ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. On inhimillisistä syistä tärkeää, että tuemme kaikkia nuoria löytämään aidosti oman juttunsa ennemmin kuin myöhemmin. On kuitenkin myös yhteiskunnan kannalta tärkeää, että kaikki potentiaali saadaan käyttöön innovoimaan, luomaan uutta, rakentamaan, vastaamaan yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeistä tehtävistä. Näin pienessä yhteiskunnassa ei ole varaa menettää ketään.
Kolme muistutusta kasvattajalle:
- Tule tietoiseksi omasta taustastasi ja siitä, miten se vaikuttaa puheeseesi opiskelusta.
- Ota selvää siitä, millaisia mahdollisuuksia toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammattikoulut, nuorelle tarjoavat.
- Tue nuorta tunnistamaan omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, ja auta etsimään niihin sopivin opiskelupaikka ennakkoluulottomasti.
