Lukiolaiset tarvitsevat työelämäosaamista

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ”Korkeakoulu sopii lukion kumppaniksi” (HS 18.2.) nostetaan esille lukion ongelmia. Kirjoituksen mukaan koulumainen lukio ei valmista nuoria riittävästi korkeakouluopintoihin. Kirjoituksessa todetaan, että nuoret joutuvat lukion jälkeen opettelemaan uusia työelämän taitoja. Arvioidaan myös, että omasta hyvinvoinnista ja toimeentulosta huolehtimisen vaatimukset lyövät nuoria kasvoille.

Olettamukset ovat osin oikeita. Enemmän on tosin syytä miettiä, miksi osa nuorista ei pysty kohtaamaan arjen haasteita ja miksi heillä on riittämättömät työelämän perustaidot toisen asteen koulutuksen päättyessä.

Muuttuvan työelämän ja yhteiskunnan vaatimukset tulee huomioida lukioissa paremmin. Lukiosta pitää muodostaa silta työelämään. Nyt tähtäin on koulusta kouluun. Pelkkä korkea-asteen opiskeluun tutustuminen ei anna oikeaa kuvaa, mitä työtehtävät ovat käytännössä. Siihen tarvitaan enemmän työelämäyhteistyötä. Kurkotetaan siis pidemmälle.

Yritysyhteistyö auttaa koulua tarjoamaan ajanmukaista kuvaa työelämästä ja antaa nuorelle mahdollisuuden tutustua työelämän mahdollisuuksiin, eri toimialoihin ja urapolkuihin. Mahdollisuuksia on kouluvierailujen, TET-jaksojen ja kesätöiden puitteissa vaikka kuinka. Sekä korkeakoulu- että yritysyhteistyössä verkkomateriaalit ja digitaaliset kohtaamiset toimivat hyvin. Parhaimmillaan korkeakoulu- ja yritysyhteistyö yhdistyvät esimerkiksi digitaalisen oppimateriaalin muodossa.

Työelämätaidoista puhuttaessa ei sovi unohtaa taloustaitoja. Esimerkiksi oman talouden hallinta, kaupallinen osaaminen ja kansainvälisen kaupan ymmärrys ovat yleissivistystä nykyisessä työelämässä ja yhteiskunnassa. Taloustaitojen vaatimuksiin pitää pystyä vastaamaan. Tarvitaan kansallinen talousosaamisen strategia sekä taloudesta oma oppiaineensa eri kouluasteille. Nuoret haluavat lisää talousopetusta nimenomaan kouluihin (Nuorten talousosaaminen 2018, TAT). On päättäjien vastuulla vastata tähän huutoon.