
Onko 62 paljon vai vähän? Nämä 62 peruskoulun opiskelijaa eivät usko löytävänsä itselleen sopivaa paikka tulevaisuuden työelämästä. Näitä nuoria yhdistää se, ettei kumpikaan heidän vanhemmistaan käy töissä. TATin nuorten tulevaisuusraporttiin 2021 vastasi 11486 peruskoululaista eli kaikista vastaajista tulevaisuuden uskonsa menettäneitä oli vain 0,5 %. Se on aika vähän.
Kun pureudumme lukuihin syvemmälle, löydetään lisää tekijöitä, jotka muodostavat askel askeleelta eroja nuorten polulle. Yhdenvertaisuus ja mahdollisuuksien tasa-arvo ovat syvälle iskostuneita arvoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuitenkin vanhempien koulutusvalinnat periytyvät edelleen vahvasti. Yliopistotutkinnon suorittaneiden lapsista 81 prosenttia aikoo peruskoulun jälkeen hakeutua lukioon. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lapsista lukioon aikoo hakeutua 36 prosenttia.
Vaikuttavia eroja löytyy siis muun muassa lasten vanhempien koulutuksesta ja työssäkäynnistä. Lisää eroja löytyy opetuksesta, esimerkiksi taloustaitojen opetuksesta. TAT kysyi opettajilta vuonna 2019, että kuinka tärkeänä opettajat pitävät talouden opettamista osana kouluopetusta. Kaksi kolmannesta opettajista näki taloustaitojen opettamisen tärkeänä. Tämä on linjassa sen kanssa, että myös nykyinen peruskoulun opetussuunnitelma edellyttää talouden opettamista 4. luokalta lähtien.
Kuitenkin kolmannes luokanopettajista uskoi, ettei itseltä löydy riittävästi osaamista opettaa taloutta.
Tunne on ymmärrettävä, koska luokanopettajien opettajankoulutuksessa taloutta ei juuri ole ja historian- ja yhteiskuntaopin opettajillakin laajempi talouteen syventyminen on valinnaisuuden varassa. Taloudesta kiinnostuneiden opettajien kohdalla usko omiin kykyihin talouden opettamisessa oli korkeampi kuin niillä, joita talousasiat eivät kiinnostaneet. Samanaikaisesti talousosaamisen Pisa 2018 -tutkimus osoittaa, että kotitausta antaa lapsille erilaiset edellytykset raha-asioiden ymmärtämiseen, joita kouluissa tulisi kuroa kiinni.
Kuinka kouluissa voidaan turvata kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaisesti paitsi talousosaamisen myös työelämä- ja yrittäjyyskasvatuksen opetus? Kuinka voidaan vahvistaa maailman parhaimmistoon kuuluvien opettajien osaamista opettaa taloutta, työelämätaitoja ja yrittäjyyskasvatusta, jotka kuuluvat opetussuunnitelmaan, mutta omat oppiaineet niiltä lukujärjestyksestä puuttuvat. Kuinka voidaan vaikuttaa siihen, että myös hukassa olevat 62 nuorta uskoisivat, että heille löytyy paikka tulevaisuuden työelämästä.
Tätä mekin olemme miettineet ja löytäneet ratkaisun. Talous ja nuoret TATin Yrityskylä on onnistunut siinä, missä moni muu ei. Luomaan maailmalla palkitun, pedagogisesti laadukkaan oppimiskokonaisuuden ja -ympäristön, joka on rakastettu, vaikuttava ja yhdenvertainen. Kun kunta on mukana Yrityskylä ala- ja yläkoulussa, kaikki sen kunnan 6.-luokkalaiset ja 9.-luokkalaiset saavat yhdenvertaisella tavalla yrittäjyyskasvatusta sekä oppivat talous- ja työelämätaitoja opetussuunnitelman vaatimusten mukaisesti. Yrityskylässä on jo mukana 237 yhteistyökuntaa. Jokainen opettaja koulutetaan opettamaan kokonaisuuteen kuuluvat oppitunnit ja lisäksi opettajat saavat samalla täydennyskoulusta, joka kohentaa heidän valmiuksiaan näiden teemojen osaajana.
Nuorten keskeisten tulevaisuustaitojen opettaminen ei jää sen varaan onko opettaja itse erityisen kiinnostunut taloudesta tai yrittäjyyskasvatuksesta tai kokeeko hän olonsa itsevarmaksi näiden teemojen opettajana. Kunnan kanssa sovittu yhteistyö sekä konseptoidut mallit auttavat jokaista opettajaa onnistumaan. Onnistumisesta kertoo se, että esimerkiksi Espoon Yrityskylässä kaikkien lasten ja opettajien antama koko lukukauden arvosanojen keskiarvo oppimiskokemuksesta oli huikeat 9,4. Myös 62 nuorta, jotka eivät näe omien vanhempien lähtevän aamulla töihin, saavat oman ammatin, kokemuksen olla työyhteisöä ja tunteen siitä, että tämä voisi olla minua varten.
100 000 lasta ja nuorta saa joka vuosi Yrityskylä-kokemuksen 13 paikkakunnalla sijaitsevissa oppimisympäristöissä, mutta tämä ei vielä riitä. 6.-luokkalaisten ja 9.-luokkalaisten osalta olemme Suomessa jo 80 prosentin kattavuuden tasolla, mutta työelämä- ja talousosaamisen ja yrittäjyyskasvatuksen opetusta tarvitaan kaikilla vuosiluokilla niin peruskoulussa kuin toisella asteella.
Siksi TATissa olemme rakentaneet koulujen ja opettajien avuksi TATin palvelupolun ja 11 aluetoimiston asiantuntijoiden verkoston. Palvelupolku kattaa 1) Opetussuunnitelman mukaiset Avaimet käteen -oppituntisisällöt opetukseen vuosiluokille 1–9 ja toiselle asteelle, 2) Digitaalisia ja fyysisiä oppimisympäristöjä 3) Sisältöjen käyttöönottokoulutukset opettajille 4) Opettajien täydennyskoulutusta työelämä-, talous- ja yrittäjyysteemoista ja 5) Asiantuntijoidemme tuen.
Polun rakentamisessa olemme hyödyntäneet 74 vuoden kokemusta Suomen työelämästä, taloudesta ja yrittäjyydestä, 1970-luvulta lähtien kertynyttä pedagogista osaamista opetussisältöjen rakentamisesta sekä 11-vuotisen Yrityskylä-taipaleen tuomaa oivallusta siitä, kuinka tehdä oppimisesta vaikuttavaa ja hauskaa. Esimerkiksi talousasioita opetetaan Taloussankari pelien avulla, työelämään valmentaa mobiilityöelämävalmentaja Duunikoutsi ja vastuullisuuteen Mun elämä, mun vastuu -oppituntikokonaisuudet.
62 ei ole kovin paljon, mutta jokainen menetetty nuori on liikaa. Todellisuudessa heitä, jotka eivät löydä omaa paikkaansa työelämässä ja yhteiskunnassa, on enemmän. Tarjoamalla jokaiselle nuorelle yhdenvertaisesti tilaisuuden innostua työelämästä, oppia hallitsemaan omaa talouttaan ja mahdollisuuden toimia yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä, kaikki nuoret saavat mahdollisuuden rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Tämän TATin palvelupolku kunnille, kouluille ja opettajille mahdollistaa.