
Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa kaikilla on periaatteessa samat mahdollisuudet edetä haluamiinsa jatkokoulutusvaihtoehtoihin tai ylipäätään rakentaa toivomaansa elämää, vaikuttavat yhteiskunnalliset rakenteet ja ympäristöstä opitut tavat toimia nuorten valintoihin edelleen merkittävästi. TATin tekemän Nuorten tulevaisuusraportin mukaan vanhempien koulutustausta vaikuttaa nuorten koulutusvalintoihin itseään toteuttavasti: Yliopistotutkinnon suorittaneiden lapsista 81% kertoo aikovansa hakeutua lukioon, kun taas ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lapsista vain 36%. 14% nuorista, joiden vanhemmista kumpikaan ei käy töissä, ei usko löytävänsä työelämästä itselleen sopivaa paikkaa. Vanhempien työssäkäynti ja kotoa opitut mallit näyttävät vaikuttavan nuorten tulevaisuuskuviin sekä siihen, mitä he pitävät itselleen mielekkäänä.
Tulevaisuusraportista käy ilmi, että binäärisesti ajateltuna sukupuolijakauma on edelleen vahva omaa alaa valittaessa. Tyttöjen top 5 -listan kärjestä löytyvät tytöille tyypilliset sosiaali- ja terveyspuolen palveluammatit, kun taas pojat ovat kiinnostuneempia perinteisesti miehille tyypillisemmistä aloista, kuten teknologiateollisuudesta, rakennusalasta ja maanpuolustuksesta. Lähtökohtaisestihan tämä ei ole ongelma, mutta urapolkujen voimakas jakautuminen ei aina ole nuorten omien valintojen tulosta, vaan juontuu yhteiskunnan rakenteista sekä ympäristön antamasta mallista. Toisille aloille on edelleen sosiaalisesti hyväksytympää hakeutua kuin toisille. Erityisesti peruskoulun jälkeen nuoret ovat suuren valinnan edessä ja iso osa vaihtoehdoista saattaa rajautua pois, jos päätös tehdään ympäristön osoittamaa esimerkkiä mukaillen. Olisikin tärkeää, etteivät esimerkiksi opetuksessa käytettävät materiaalit johdattelisi tietyille aloille, vaan kaikki saisivat tasapuolisesti tietoa eri vaihtoehdoista.
Tulevaisuusraportin mukaan nuoret kokevat saavansa eniten informaatiota työelämään liittyen koulusta ja perheeltä. Kodin ja koulun ilmapiirit voivat kuitenkin olla vaikeasti muutettavissa ja näin ollen tietoa olisi tärkeää saada myös muista lähteistä. Koululla on lisäksi rajallinen määrä resursseja käytettävänään yksittäisen nuoren henkilökohtaiseen johdattelemiseen. Tämä korostaa koulun, vanhempien ja TATin kaltaisten organisaatioiden välisen yhteistyön tärkeyttä. Olisi tärkeää, että nuoret saisivat mahdollisimman paljon ja mahdollisimman puolueetonta informaatiota omaan tulevaisuuteensa liittyen.
Vaikka koulutus näyttää edelleen periytyvän ja sukupuoli suuntaa nuoria tietyille aloille, on nähtävissä myös muutosta. Naiset ovat esimerkiksi aikaisempaa kiinnostuneempia johtotehtävistä. Ympäristön antama esimerkki on ollut varmasti omiaan vaikuttamaan tähän. Tämän päivän nuoret ovat Tarja Halosen presidenttikauden aikana varttuneita, ja tottuneet näkemään naisia johtotehtävissä koko ikänsä. Tällainen muutos on ollut tietysti hienoa huomata, mutta vielä on tehtävissä sen eteen, että jokainen nuori kokisi saavansa turvallista tukea ja kannustusta oman paikkansa löytämiseen ja uskaltaisi harkita myös sellaisia vaihtoehtoja, jotka saattavat tuntua omaan ympäristöön epätyypillisiltä.
Sytykkeenä blogitekstille oli osallistumiseni Hyvää työtä nuori -keskustelutilaisuuteen. Hyvää työtä nuori -tapahumasarja pohtii nuorten tulevaisuuden työelämää ja työelämätaitoja nuoren näkökulmasta. Toukouussa järjestettiin kaksi alustavaa dialogitilaisuutta, joiden antia tullaan hyödyntämään päätapahtumassa. Hyvää työtä nuori -päätapahtuma järjestetään keskiviikkona 29.9.21. Dialogitilaisuuksien keskustelu pohjautui Talous ja nuoret TATin julkaiseman Nuorten tulevaisuusraportiin.
Tapahtuman järjestää Talous ja nuoret TAT, Varma ja Itla. Taustajoukoissa mukana ovat lisäksi: Askolan kunta (Askolan lukio), Bitwise Oy, Espoon kaupunki (Karakallion koulu, Nuorisopalvelut / Ohjaamotalo sekä Työllisyys Espoo), Espoon nuorisovaltuusto, JetiförLivet Oy, Jyväskylän kaupunki (Nuorten Talo -hanke), Nuori Yrittäjyys ry, Orion Oyj, Pääkaupunkiseudun 4H-yhdistys, Pörssisäätiö, Sitra, Siuntion kunta (Sivistystoimi), Sotkamon kunta (Nuorisotoimi), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry, Tampereen kaupunki (Tampereen seudun ammattiopisto Tredu), Tampereen nuorisovaltuusto ja Tilastokeskus.

Eveliina Alho
Vastuuohjaaja, Yrityskylä Pirkanmaa, Talous ja nuoret TAT