Kaikki tuntuu eriytyvän – niin myös usko tulevaan
Nuorten tulevaisuususkon taantumisesta on otsikoitu sen verran dramaattisesti, että monien on varmasti ollut vaikeaa tunnistaa vastaavaa ilmiöitä omasta kokemusmaailmastaan. Eikä se ole ihme, koska tulevaisuus näyttäytyy eri valossa riippuen siitä, mistä päin sitä katsoo.
Joitakin vuosia sitten nostimme NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2024 -kyselytutkimuksesta esille tuloksia, joiden mukaan nuorten kokemus omasta taloudellisesta hyvinvoinnista oli laskenut merkittävästi vuodesta 2022. Havaitsimme tuloksissa kuitenkin alueellisia eroja. Hyvinvoivissa kasvukeskuksissa taloudellisen hyvinvoinnin heikkenemistä ei ollut juurikaan havaittavissa. Myös kotitaustalla, koulumenestyksellä sekä sukupuolella oli huomattava yhteys kokemuksiin omasta taloudellisesta hyvinvoinnista.
Vuoden 2025 Tulevaisuusraportin tuloksista voi tehdä vastaavanlaisia huomioita tulevaisuususkon kohdalla. Taloudellisen hyvinvoinnin ohella nimittäin myös tulevaisuususko oli vahvinta alueilla, joilla tiedetään yleisestikin olevan hyvät tulevaisuudennäkymät.
Eroja oli myös sukupuolten välillä: Pojista 43 % oli väittämän ”uskon, että minulla on hyvä tulevaisuus” kanssa täysin samaa mieltä, kun vastaava luku oli tyttöjen kohdalla 29 % ja muunsukupuolisten keskuudessa vain 20 %. Dramaattisin yhteys tulevaisuususkoon oli kuitenkin osallisuuden kokemuksella, jota mitattiin kyselyssä THL:n osallisuusindikaattorilla. Erittäin korkean osallisuuden kokemuksen omaavista vastaajista peräti 92 % suhtautui tulevaisuuteensa myönteisesti, kun heikoimman osallisuuden kokemuksen omaavilla vastaava luku oli 20 %.
Rakentuuko tulevaisuususko osallisuuden varaan?
Tulevaisuususko on käsitteenä niitä, jotka tuntuvat pitkälti selittävän itse itsensä. Julkisuudessa on esitetty paljon erilaisia asioita, jotka yleisellä tasolla joko uhkaavat tai vahvistavat nuorten tulevaisuususkoa. Haastavampaa on kuitenkin hahmottaa, mistä tulevaisuususko oikeastaan rakentuu.
Vastauksia lienee monia, mutta NYT Nuorten tulevaisuusraportin tuloksista esille nouseva vahva yhteys tulevaisuususkon ja osallisuuden kokemuksen välillä herättää kysymyksen siitä, missä määrin tulevaisuususko rakentuu juuri osallisuuden kokemuksen varaan.
THL:n osallisuusindikaattoria sisältämien väittämien pohjalta osallisuuden voi nähdä rakentavan neljästä osa-alueesta:
- elämän merkityksellisyys
- yhteenkuuluvuus
- tukiverkostot
- vaikuttamismahdollisuudet.
Jokaisella meistä lienee jonkinasteisia kokemuksia siitä, että jos edellä mainitut asiat eivät ole kohdallaan, niin tulevasta on vaikeaa olla innostunut. Samasta syystä vaikuttaisi luontevalta, että nuorten tulevaisuususkoa voi kohentaa vahvistamalla heidän osallisuuden kokemustaan, ja mielestäni tämä näkökulma tuo tulevaisuususkon vahvistamista osaltaan lähemmäksi konkretiaa sekä tuo tarkasteluun uusia huomionarvoisia näkökulmia.
Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen on yhteinen tehtävämme
Olemassa olevilla tiedoillani lähestyisin nuorten tulevaisuususkon vahvistamista kahdesta suunnasta: Ensinnäkin kyse on myönteisen, tavoittelemisen arvoisen tulevaisuuskuvan luomisesta nuorille – usko siihen, että tulevaisuus voi tuoda paljon hyvää ja voimme itse vaikuttaa tulevaisuuteemme.
Toiseksi kyse on nuorten osallisuuden kokemuksen vahvistamisesta, ja etenkin niiden nuorten, jotka tulevat haastavammista taustoista.
Kummassakin näkökulmassa on tärkeää nostaa tietoisuuteen myös niitä positiivisia signaaleja, joita tulee voimistaa ja joiden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuususkoa vahvistavia toimenpiteitä.
Tämän voi helposti nähdä meidän aikuisten yhteisenä tehtävänä, jota jokainen voi lähestyä omien mahdollisuuksien ja vahvuuksien kautta. Tämä koskee myös meitä NYTissä, jossa yhteiskunnallinen roolimme on valottaa nuorille tulevaisuutta nostamalla esille työelämään, talouteen ja yrittäjyyteen liittyviä tavoittelemisen arvoisia mahdollisuuksia. Tämä on luontevaa, sillä aiheet ovat jo lähtökohtaisesti hyvin tulevaisuuspainotteisia nuorten kohdalla. Odottaahan varsinainen arki oman työn ja talouden parissa heitä vasta tulevaisuudessa. Yrittäjyyskasvatus tarjoaa myös paljon potentiaalia nuorten osallisuuden eri osa-alueiden vahvistamiseen.
Positiivisia signaaleja
Eri kyselytutkimuksien tuloksia vertailemalla huomaa varsin nopeasti, että nuorten tulevaisuususko on laskenut erityisesti 2020-luvulla. Taustalla vaikuttavat globaalit kriisit, joiden moniulotteiset seuraamukset ovat näkyneet Suomessakin vahvasti paitsi mediassa myös monin tavoin nuorten arjessa.
Vuoden 2025 NYT Nuorten tulevaisuusraportti -kyselytutkimuksen tulosten julkaisun yhteydessä nostimme esille kuitenkin myös positiivisia signaaleja liittyen nuorten tulevaisuususkoon. Esimerkiksi nuorten usko löytää paikkansa tulevaisuuden työelämästä sekä luottamus omiin työelämävalmiuksiin on viime vuosina kyselymme mukaan vahvistunut.
Myös suoremmin tulevaisuususkoa koskevassa väittämässä “uskon, että minulla on hyvä tulevaisuus” näimme varovaista positiivista kehitystä: vuonna 2024 67 % vastaajista uskoi hyvään tulevaisuuteen, kun vastaava luku vuonna 2025 oli 71 %.
Edellä mainittua emme kuitenkaan ole mitanneet ennen vuotta 2024, joten emme pysty tarkastelemaan tuloksia pidemmällä aikavälillä, toisin kuin Nuorisotutkimusseuran tuottamassa Nuorisobarometrissa. Tuloksemme eivät siis kyseenalaista muiden kyselyjen tuloksia tässä – vuoden 2024 tuloksemme ovat itseasiassa varsin linjassa Nuorisobarometrin tulosten kanssa, kun huomioidaan vastaajien ikähaarukka. Pessimismi kun yleensä kasvaa iän myötä.
Tuloksemme kuitenkin herättelevät toiveikasta kysymystä siitä, että olisikohan eräänlainen nuorten tulevaisuususkon heikkenemisen lakipiste toistaiseksi saavutettu. Positiivisiakin signaaleja nimittäin on: esimerkiksi sodan laajenemisen uhka Ukrainassa on pienentynyt ja talouden suhteen on lupailtu parempia aikoja jo jonkin aikaa.
Epävarmuutta on edelleen paljon. Uusia yllättäviä kriisejä ja eskalaatioita voi ilmeisesti ilmaantua koska vain, ja tieto näistä välittyy nykypäivänä välittömästi myös nuorille. Viime aikoina Grönlannin ja Iranin tilanne ovat tuoneet uusia tummia pilviä juuri kun sää näytti hetken olevan poutaantumassa.
Niin hyvät kuin huonotkin uutiset vaikuttavat nopeasti siihen, missä valossa nuoret tulevaisuutensa näkevät. Onkin mielenkiintoista nähdä, miten tulevaisuususkoon liittyvät tuloksemme kehittyvät vuoden 2026 Tulevaisuusraportissa. Vuoden 2026 kysely on avautunut nuorille vastattavaksi 26.1. ja aineistoa kerätään 13.2. asti. Lisätietoja vuoden 2026 kyselystä löydät tästä.
Lue lisää:
NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025
Kyselyn toteutti Taloustutkimus, ja sen teettivät Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ja LähiTapiola. Vastaajina 4 863 yläkoulun ja toisen asteen nuorta.
Nuorisobarometri 2024
Valtion nuorisoneuvosto julkaisee barometrin yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston kanssa. Vastaajina 2 353 nuorta (15–29-vuotiaita).
