Vuoden opoksi on valittu Nina Pajari Karihaaran koulusta Kemistä. Valinnan tekevät vuosittain Talous ja nuoret TAT, Suomen opinto-ohjaajat ry sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK.
Vuoden opolla on pitkä ja monipuolinen kokemus oppilaanohjauksesta erilaisissa tehtävissä. Lähes 20-vuotisen uransa aikana Pajarilla on ollut aina halu huomioida oppilaiden erilaiset tarpeet ja etsiä tapoja, jotka auttavat jokaisen oppilaan oppimista. Uran varrelle on mahtunut monenlaista. Pajari on toiminut ennen opinto-ohjaajan töitä muun muassa automaatioinsinöörinä sekä ammatillisena opettajana ja ammatillisena erityisopettajana.
Haastattelimme vuoden opoa opinto-ohjauksen ja työelämäkasvatuksen merkityksestä.
Mikä on mielestäsi opinto-ohjaajan työssä tärkeintä?
”Opinto-ohjaajan työssä on tärkeää olla luotettava, kuunteleva ja läsnä oleva aikuinen. On oltava aidosti kiinnostunut oppilaasta ja hänen asioistaan. Opinto-ohjaaja on varsinkin peruskoulussa ns. “rinnalla kulkija”, joka kannustaa ja tukee nuorta hänen opinpolullaan. Opinto-ohjaajan työssä on tärkeää saada luotua luottamuksellinen ja jatkuva ohjaussuhde oppilaaseen, jolloin on mahdollista tukea oppilasta löytämään hänelle sopiva jatko-opintopaikka peruskoulun jälkeen. Myös yhteistyö koulun eri toimijoiden sekä monialaisten verkostojen kanssa on opon työn yksi tärkeistä ja työhön mielekkyyttä tuovista asioista.”
Mikä opinto-ohjaajan työssä erityisesti motivoi sinua?
”Opon työn monipuolisuus ja merkityksellisyys motivoivat minua. Jokainen päivä on erilainen ja jokainen kohtaaminen on merkityksellinen! Työssäni saan haastaa itseäni monipuolisesti erilaisilla työtehtävillä. Erityisesti henkilökohtaiset ohjauskeskustelut motivoivat minua, koska on hienoa kohdata jokainen oppilas omana yksilönä ja tukea häntä hänelle tärkeissä asioissa.
On hienoa olla osallisena nuoren opinpolun eri vaiheissa. Tunnen onnistuneeni, kun pystyn olemaan luotettava aikuinen, jolle nuori kertoo asioistaan avoimesti. Tunnen onnistuneeni esimerkiksi silloin, kun oppilaan kanssa käytyjen ohjauskeskustelujen jälkeen oppilas on omasta mielestään löytänyt itseä kiinnostavan opiskelupaikan, päässyt sinne opiskelemaan ja opintojen aikana tai niiden jälkeen hänet tavatessaan näen iloisen ja tyytyväisen nuoren, jolla on tavoitteita tulevaisuuteen.”
Lisää yhteistyötä koulujen, yritysten ja työelämän välille jo varhaisessa vaiheessa perusopetusta. Työelämään tutustumista voisi olla yläkoulussa nykyistä enemmän. Työelämäkokemukset avartavat nuorten näkemyksiä työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista, sekä opettavat työelämän käytös- ja pelisääntöjä. Onnistuneiden TET-jaksojen jälkeen oppilaat ovat usein motivoituneempia myös opiskelemaan.
Mikä työssä on haastavinta?
”Välillä koen riittämättömyyden tunnetta, kun ei ole tarpeeksi aikaa keskusteluille ja kohtaamisille. Itselläni kun on ammatillisen koulutuksen tausta, niin koen, että minulla olisi nykyistä enemmän annettavaa/kerrottavaa jatko-opintoja miettivälle nuorelle, mitä nykyinen henkilökohtaiseen ohjaukseen käytettävissä oleva aika antaa myöten. Jatko-opintojen pohtiminen on usealle nuorelle pitkä prosessi, jossa tarvitaan niin opinto-ohjaajan kuin huoltajienkin tuki. Mitä enemmän nuori tietää jatko-opinnoista ja työelämästä, sitä varmempi hän on tekemään valintoja.”
Miten nuorten työelämätoiveet ovat muuttuneet työurasi aikana? Mistä nuoret nykyään haaveilevat?
”Työelämähaaveet vaihtelevat kovasti oppilaiden keskuudessa. Osa nuorista peruskoululaisista ei ehkä osaa nähdä itseään vielä tulevassa työelämässä, vaikka osa tulee työskentelemään tulevassa ammatissa jo noin kolmen vuoden kuluttua peruskoulun päättymisen jälkeen. Useimmat haaveilevat kuitenkin pääsevänsä itseä kiinnostavaan työhön. Osa nuorista taas haaveilee ison palkan perään, mutta he eivät välttämättä tiedosta kuinka paljon heidän on opiskeltava sen eteen ja mistä se iso palkka lopulta muodostuu. Ehkä elämän realiteetit ovat osalla vähän kadoksissa enemmän kuin ennen, eletään ”hetkessä” sen kummemmin tulevaisuutta miettimättä. Toisaalta nuoret ovat rohkeita kertomaan haaveensa ääneen. Usein nuoret haaveilevat työstä, jossa ei tarvitsisi herätä aikaisin ja töitä voisi tehdä joustavasti missä vain eli joustavat työajat ja “etätyö” kiinnostavat nuoria. Nuoret ovat kiinnostuneita tai haaveilevat myös yrittäjyydestä, jolloin he pääsisivät itse vaikuttamaan enemmän oman työn sisältöön, työaikoihin ja -tapoihin.”
Miten nuorten työelämäkasvatusta pitäisi mielestäsi kehittää?
”Lisää yhteistyötä koulujen, yritysten ja työelämän välille jo varhaisessa vaiheessa perusopetusta. Työelämään tutustumista voisi olla yläkoulussa nykyistä enemmän. Työelämäkokemukset avartavat nuorten näkemyksiä työelämässä tarvittavista tiedoista ja taidoista, sekä opettavat työelämän käytös- ja pelisääntöjä. Onnistuneiden TET-jaksojen jälkeen oppilaat ovat usein motivoituneempia opiskelemaan kun he ymmärtävät eri oppiaineiden merkityksen työelämässä.
TAT tekee hyvää työtä oppilaiden talous- ja työelämätaitojen eteen jokaisella kouluasteella alakoulusta toiselle asteelle. Koulujen ja oppilaitosten tulisi ehdottomasti hyödyntää mm. Taloussankari-mobiilipeliä ja Duunikoutsi-mobiilisovellusta eri oppiaineiden opiskelussa. Yläkoulujen kannattaa osallistua Yrityskylä yläkoulu- kokonaisuuksiin, meillä pohjoisessa siitä on hyvät kokemukset!”
Miten uskot, että ohjaustyö tulee muuttumaan tulevaisuudessa? Tai miten ohjaustyön pitäisi mielestäsi muuttua?
”Työelämä ja ammatit muuttuvat, joten ohjauksenkin on muututtava mukana tai jollakin tavalla sopeuduttava muutokseen. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän sopeutumiskykyä nopeasti muuttuviin tilanteisiin, mikä osaltaan luo epävarmuutta. Ohjauksessa tulisi huomioida ne seikat, jotka tukevat nuorta, kun hän kohtaa nämä asiat tulevassa työelämässä.
Muuttuvassa työelämässä erilaisten koulutuspolkujen ja jatkuvan oppimisen merkitys korostuu ja näin ohjauksen tarve kasvaa. Opinto-ohjaajien tietotaitoa täytyy pitää yllä, jotta he pystyvät kertomaan ja tukemaan ohjattavia eri koulutusvaihtoehdoista. Tulevaisuudessa Suomessa olisi turvattava jokaiselle ohjausta tarvitsevalle oppijalle riittävä ja laadukas ohjaus koulutusasteesta ja paikkakunnasta riippumatta.”
Mistä saat tukea ja materiaaleja opinto-ohjaukseen?
”Osallistun erilaisiin koulutuksiin ja infoihin mitä ohjaukseen liittyen on tarjolla niin OPH:n kuin muidenkin tahojen järjestäminä. Olen aktiivinen eri verkostoissa, joissa saa jakaa omaa osaamistaan toisille ja sieltä saa hyviä vinkkejä omaan työhön. Pyrin käyttämään oppitunneillani mahdollisimman monipuolisia opiskelumenetelmiä, joten suunnittelen ja teen paljon itse materiaaleja. Käytän paljon kyselevää ja keskustelevaa opetusmenetelmää, joka mielestäni sopii hyvin juuri oppilaanohjaukseen.
Nettisivustot ovat kovassa käytössä etenkin 9.- luokkalaisten oppitunneilla ja ohjauskäynneillä, kun tutustumme yhdessä mm. eri jatko-opintovaihtoehtoihin.”
Miten aiot juhlia vuoden opo saavutustasi?
”Juopasemme kakkukahvit meidän loistavassa työyhteisössä ja oppilaiden kanssa laitamme suut makeaksi!”
Talous ja nuoret TAT, Suomen opinto-ohjaajat ry sekä SAK onnittelevat lämpimästi vuoden opoa.