
1. Ruotsalaiset tekevät enemmän työtä
Kaikenikäiset ruotsalaiset miehet ja naiset käyvät enemmän töissä. Suurin ero on vanhemmissa ikäluokissa, mutta myös parhaassa työiässä olevat, 25–54-vuotiaat, käyvät Ruotsissa useammin töissä. Vahvalla työllisyysasteella on positiivinen vaikutus ruotsalaisten kulutukseen ja talouteen.
Ruotsissa työllisyysasteeseen on pyritty vaikuttamaan mm. tuloveroja alentamalla ja työnteon kannustimia parantamalla. Parantava vaikutus työllisyysasteeseen on ollut myös työperäiseen maahanmuuttoon tähtäävällä politiikalla.
2. Ruotsalaisilla yrityksillä on itseluottamusta luoda brändejä
Suomessa moititaan yleisesti sitä, että vaikka olemme kekseliäitä, emme silti osaa myydä tuotteitamme muille. Liikaa Einsteinia ja liian vähän Marilynia, bränditutkija Kirsti Lindberg-Repo on todennut. Viimeksi suomalaisia kannusti vaikuttavampaan markkinointiin Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck.
Toista on Ruotsissa: H&M, Ikea, Electrolux, Spotify, Volvo, Nobel-palkinto. Se osaa luoda brändejä, joita koko maailma rakastaa.
Maabrändäyksen asiantuntija Simon Anholt on jopa todennut, että Ruotsi on ainoa Pohjoismaa, jota ei sekoiteta toiseen Pohjoismaahan. Yhdysvaltalainen professori Ira Kalb on kertonut, että hänen Suomen matkojensa jälkeen kollegat kysyvät lähes aina, miten Ruotsissa meni.
3. Ruotsalaiset pk-yritykset tähtäävät maailmalle
Ruotsissa pienemmillä yrityksillä on selvästi matalampi kynnys lähteä myymään ja markkinoimaan tuotteitaan kansainvälisesti. Suomessa vienti nojaa paljon suuryrityksiin. Ruotsissa pk-yritysten, eli pienten ja keskisuurten yritysten, osuus viennistä on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Ruotsin valtio panostaa paljon edistääkseen pk-yritystensä kansainvälistymishankkeita. Taka-ajatuksena kansallisten resurssien käytössä on mm. työpaikkojen, verotulojen, ulkomaisten investointien ja näkyvyyden lisääminen. Suomessa toimintoja on viime vuosina vastaavasti karsittu.
4. Digitalisaation hyödyntäminen
Suomi on digitaalisuuden edelläkävijämaa, siitä ei pääse mihinkään. Vaikka Suomella on tutkimusten mukaan maailman parhaat edellytykset hyödyntää digitaalisuutta, sitä ei saada tuotua käytäntöön. Meidän suurin digitalisaatioon liittyvä puheenaiheemme ovat surullisenkuuluisat julkisen sektorin it-hankkeet.
Digitalisaatio merkitsee yrityksille mahdollisuutta tehdä kansainvälistä verkkokauppaa, mutta Suomi ei ole onnistunut hyödyntämään tätä mahdollisuutta. Ulkomaisen asiakasmäärän osuus verkkoliiketoiminnasta oli Suomessa 16 prosenttia vuonna 2014. Ruotsissa vastaava luku on 59 prosenttia.
5. Työperäinen maahanmuutto tasoittaa väestön ikääntymistä
Ruotsissa on sama väestöllisen huoltosuhteen haaste kuin Suomessa. Väestö vanhenee, eli työtä tekevien suhde eläkkeellä oleviin pienenee.
Ruotsi kuitenkin houkuttelee nuorta työvoimaa. Ruotsissa asuu 1,5 miljoonaa ulkomailla syntynyttä, joka tarkoittaa 15,4 prosentin osuutta kansasta. Parhaassa työiässä olevista lähes kolmasosa on ulkomaalaistaustaisia. Viranomaislaskelmien mukaan ulkomaalaistaustaiset ovat perustaneet maahan peräti 80 000 yritystä.
Teksti: Riku Mattila